Tutkimus

Tutkijat selvittävät koronakevään poikkeusolojen vaikutusta koulunkäyntiin ja oppilaiden hyvinvointiin

kaksi tyttöä laskee laskua valkoisella taululla
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä toukokuussa käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Tutkimusaineistoa on kerätty perusopetuksen koulujen henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille suunnatuin kyselyin.

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen seurauksena Suomen peruskouluissa siirryttiin nopeasti etäopetukseen. Nyt poikkeusolojen aikaisesta opetuksen järjestämisestä halutaan saada tietoa opetuksen järjestäjien sekä koulujen toiminnan kehittämisen tueksi.

Kokonaiskuva poikkeusolojen vaikutuksista koulunkäyntiin

Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään, miten poikkeustilanne on vaikuttanut lasten opiskeluun, kaikkien koulutyössä mukana olevien työskentelyyn sekä perheiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva poikkeusolojen vaikutuksesta koulunkäyntiin sekä kerätä tietoa ensi lukuvuoteen varautumista varten.

–   Opettajien työn näkökulmasta haluamme selvittää muun muassa sitä, millaista tukea he ovat kokeneet saaneensa muilta opettajilta ja koulun johdolta tämän kevään kuluessa. Entä mitä oppeja tulevaan tämä kevät on heille tarjonnut, toteavat professori Risto Hotulainen ja tutkijatohtori Raisa Ahtiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAsta.  

–  Suomen koulujärjestelmä rakentuu vahvasti koulutuksen tasa-arvon periaatteen varaan. Koulutuksen tasa-arvon toteutuminen poikkeusolojen aikana ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys. Esimerkiksi opetusjärjestelyt ja välineiden saatavuus ovat vaihdelleet koulukohtaisesti niin, että osa järjestelyistä on edellyttänyt perheiltä enemmän työtä ja taloudellisia resursseja, kertoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmästä.

–  Keskeisinä tasa-arvokysymyksinä tutkimuksessa tarkastellaan myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumista poikkeusaikana sekä arviointikäytänteiden vaihtelua, Vainikainen täsmentää.

 –  Hyvinvointi ja oppiminen liittyvät kiinteästi yhteen. Tutkimuksessa selvitämme oppilaiden arjen sujumista, kuten lämpimän aterian syöntiä ja nukkumista, kertoo professori Arja Rimpelä Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmästä.

–  Huoltajien osalta selvitämme, miten poikkeusolojen koulunkäynti on heitä kuormittanut. Koulun henkilökunnan näkökulmasta tarkastelemme työn kuormitusta ja siitä palautumista poikkeusolojen aikana, Rimpelä jatkaa.

Kysely henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille

Tutkimuksen aineisto kerättiin toukokuussa Suomen kaikkien perusopetuksen koulujen rehtoreilta, opettajilta, oppilashuoltoryhmien jäseniltä ja muilta oppilaiden kanssa työskenteleviltä sekä 4.‒10.-luokkien oppilailta ja 1.‒10.-luokkalaisten oppilaiden huoltajilta. Tilannetta seurataan edelleen lukuvuoden 2020‒2021 ajan.

Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
 
Yhteyshenkilöt:
Professori Risto Hotulainen
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA
risto.hotulainen [at] helsinki.fi, 050 520 1664
 
Tutkijatohtori Raisa Ahtiainen
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA
raisa.ahtiainen [at] helsinki.fi, 050 318 2186
 
Apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen
Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL)
mari-pauliina.vainikainen [at] tuni.fi, 050 437 7303
 
Professori Arja Rimpelä
Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS)
arja.rimpela [at] tuni.fi, 050 569 8285
 

Kuva: Jonne Renvall