Tutkijat patistavat uutta hallitusta vauhdittamaan rakennusten puhtaita energiaratkaisuja
Hallitusohjelmaan tulee kirjata tavoitteeksi rakennuskannan hiilijalanjäljen pienentäminen 90 prosentilla 2030-luvun loppuun mennessä. Valtion täytyy tukea taloyhtiöiden, palvelurakennusten ja pientalojen energiaparannuksia valtion avustuksilla ja lainojen takauksilla. Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksia täytyy kiristää.
Edellä esitetyt toimenpiteet ovat osa toimenpideohjelmaa, jonka on allekirjoittanut suuri joukko tutkijoita ympäri Suomea. Tutkijat vaativat poliittisilta päättäjiltä ripeitä toimia Suomen rakennussektorin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijoista ohjelman ovat allekirjoittaneet TAMK:n yliopettaja Pirkko Harsia ja professori Pertti Järventausta. Molemmat tutkijat ovat mukana myös EL-TRAN-hankkeessa. Harsia korostaa, että ilmastonmuutoksen vastainen työ tulee koskettamaan kaikkia elämänalueita.
– Tämä asia tulee koskettamaan kaikkia, jokaista kansalaista. Laajuus on niin valtava, Harsia sanoo.
Kuluttajasta tulee aktiivisempi osa energiasektoria
Kiihtyvä ilmastonmuutos pakottaa ihmiskunnan toimiin. Tutkijat korostavat, että odotteluun ei enää ole aikaa: muutoksen täytyy tapahtua nyt.
– Ollaan tilanteessa, että on pakko ottaa nämä asiat huomioon. Jossain vaiheessa jonkun on pakko alkaa tehdä tälle asialle jotain, tai tämä tulee jossain vaiheessa todella kalliiksi, Harsia toteaa.
Tutkijat nostavat esiin useita teknisiä ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan laskea: ympäristön lämpöä hyödyntävät lämpöpumput, poistoilman ja jäteveden lämmön talteenotto, aurinkoenergia, energian varastointi, kulutusjoustoautomaatio ja sähköautojen latauspisteet.
– Aiemmin on ollut ajatus, että meillä on sähköverkko, josta kuluttuja ostaa sähköä. Tulevaisuudessa kuluttajasta tulee aktiivisempi osa sähköntuotantoa, ei enää pelkkä vastaanottaja, Harsia toteaa.
Suomen täytyy alentaa päästöjään yli sadalla prosentilla
Rakentamisesta, rakennusten käytöstä ja rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuu kolmannes Suomen kasvihuonepäästöistä. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että unionin alueella rakennuskanta on hiilivapaa vuoteen 2050 mennessä.
Suomen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusien asuinrakennusten lämpöenergian kulutuksen tulee laskea vuoteen 2030 mennessä lähes 50 prosenttia. Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan Suomen tulee vuoteen 2050 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 110-130 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Politiikkasuosituksissa kuitenkin korostetaan, että puhtaissa energia- ja rakennusratkaisuissa on suuri vienti- ja työllisyyspotentiaali. Esimerkiksi viime vuonna julkaistu YK:n raportti uusiutuvista energiamuodoista kertoo, että vuoden 2017 aikana maailmalla asennettiin enemmän uutta aurinkoenergiakapasiteettia kuin fossiilisten polttoaineiden muotoja yhteensä.
Kolikon kääntöpuolena on se, että samana vuonna vain 12,1 prosenttia maailman energiantuotannosta tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,1 prosenttia, eli tahtia täytyy kiristää tuntuvasti.
Tutkijoiden ääni täytyy saada kuuluviin
YK:n alainen kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on asettanut tavoitteeksi pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Edessä on valtava urakka, joka vaatii toimia kaikilta mailta. Jotta tavoite olisi mahdollinen, poliittisten päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon.
Harsia kertoo, että päättäjien suhtautuminen on muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina.
– Kyllä tutkijoita tällä hetkellä kuunnellaan, suunta on ollut hyvä. Tutkijat ovat myös entistä aktiivisemmin alkaneet keskustelemaan aiheesta julkisuudessa, Harsia toteaa.
Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall
