Tutkijat kehittävät yrityksille yksinkertaista mallia ilmastovaikutusten laskemiseen
Kuluttajille on jo tarjolla monenlaisia käteviä nettilaskureita, joilla voi laskea omaa hiilijalanjälkeään. Yritysten avuksi tarvittaisiin samantapaisia, jotta niiden olisi helppo ohjata toimintaansa hiilineutraaliin suuntaan – tai jopa ilmastopositiivisuuteen eli siihen, että yrityksen toiminta on ilmastovaikutukseltaan positiivista. Huhtikuussa alkaneessa 6Aika: ILPO -hankkeessa kehitetään ilmastopositiivisuuteen tähtääviä toiminta- ja laskentamalleja, toteutetaan hiilitaselaskentoja ja luodaan yritysalueille omia hiilitiekarttoja.
– Jotta hiilineutraaliuteen voidaan päästä, on katsottava yksittäisten päästölähteiden, kuten autoilun tai asumisen lisäksi isompaa kuvaa. Yritykset ja yritysalueet ovat tässä suuressa roolissa. Niillä tulisi olla käytössä yksinkertainen, nopea ja riittävän kattava tapa arvioida omia ilmastovaikutuksiaan, hanketta Tampereen yliopistossa johtava Industry Professor Tero Joronen tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta kertoo.
Kiertotalouskeskusten päästölähteet syyniin
Kuten yksittäisten päästöjen laskemisen, myös ilmastopositiivisuuden arvioinnin tulee olla yksinkertaista ja järkevästi toteutettavissa. Sen on tarjottava yrityksille hyödynnettävää tietoa. Tampereen yliopiston roolina hankkeessa on kehittää ilmastopositiivisuuden tunnistamista ja arviointia sekä kokeilla uutta teknologiaa erityisesti jäte- ja materiaalivirtojen solmukohdissa eli kiertotalouskeskuksissa.
– Osahankkeessamme tunnistetaan ja määritetään kiertotalouskeskusten kanssa niiden keskeisimmät päästölähteet, joita ovat esimerkiksi materiaali- ja raaka-ainevirrat, energiankulutus, lämmön ja energian hukka sekä kiertotalouden liiketoiminnan prosessit. Lisäksi identifioimme kiertotalouskeskusten alueella jo olevat hiilinielut mukaan laskentaan. Tavoitteena on määritellä käytännöllinen laskenta-algoritmi, Tero Joronen kertoo.
Olemassa olevan tutkimustiedon avulla tutkijat käyvät läpi erilaisia vaihtoehtoja ilmastopositiivisuuden laskentaan. Näin kehitetään ilmastopositiivisuuden laskentamalli, jota voidaan hyödyntää kiertotalouden tarpeisiin sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Mallin täytyy olla helposti kopioitavissa ja skaalattavissa erilaisiin kohteisiin.
– Laskentaa testataan Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa Turussa ja toisessa kotimaisessa kohteessa, sekä Saksassa ja Intiassa. Näin saadaan hyvä kuva siitä, miten malli toimii erilaisissa yhteyksissä, Joronen sanoo.
Paine ja lämpö avuksi kierrätykseen
Kiertotalouden materiaalien tehokkaampi uusiokäyttö on osa ilmastopositiivisuuden ideaa. Laskentamallien lisäksi Hervannan kampuksella syntyy myös konttiin rakennettava, hydrotermiseen nesteytykseen käytettävä HTL-pilottilaite, jonka avulla esimerkiksi muoveja, biojätettä tai tekstiilijätettä voidaan muokata helpommin hyödynnettävään muotoon.
– Joitain materiaalivirtoja on vaikea kierrättää tai hyödyntää suoraan raaka-aineina. Voi olla järkevää muokata ne esimerkiksi bioöljyksi tai biohiileksi. HTL on tähän sopiva, kiinnostava uusi teknologia, jolla materiaaleja muokataan kovan paineen ja lämpötilan avulla. Pilottilaitteessamme paine on 300 baaria eli suunnilleen sama kuin merenpohjassa kolmen kilometrin syvyydessä.
– Pilottilaitettamme testataan käytännössä Turun Topinpuistossa. Tuloksena on toivottavasti paljon uutta tietoa haastavien materiaalien muokkauksesta uusiokäyttöön, Tero Joronen sanoo.
6Aika: ILPO-hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, Uudenmaan liiton kautta. Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopiston lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto, Business Tampere, Turun kaupunki ja Vantaan kaupunki. Hankkeen kesto on 1.4.2020–31.12.2021.
Lisätiedot: Industry Professor Tero Joronen, puh. 050 4478535, tero.joronen [at] tuni.fi
