Tutkimus

Tutkijat ehdottavat väkivaltanuorille psykososiaalista hoitoyksikköä

Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen/ Kuva: Jonne Renvall
Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen ehdottavat nuorisoväkivallan hoitamiseksi uutta näkökulmaa siten, että väkivaltakäyttäytymisen yksilölliset taustat otettaisiin entistä paremmin huomioon.
Perinteiset selitykset eivät enää riitä nuorisoväkivallan hoitamiseksi. Mielenterveyden ja kriminologian tutkijat Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen ehdottavat perustettavaksi uudenlaista psykososiaalista osaamisyksikkönä väkivaltanuoria varten.

Peltonen ja Ellonen tarjoavat uutta näkökulmaa nuorisoväkivaltaan, johon pääkaupunkiseudulla syyllistyy uutistietojen mukaan noin 150 nuorta. Tilastot osoittavat nuorisoväkivallan jopa vähentyneen, mutta sen muodot ja raakuus ovat herättäneet pelkoa jengiytymisestä. Erityisongelmana on maahanmuuttajataustaisten nuorten ja laitosnuorten syrjäytyminen ja väkivaltaistuminen.

Kirsi Peltonen on mielenterveyden psykologian dosentti ja Noora Ellonen kriminologian dosentti. He työskentelevät yliopistonlehtoreina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Kaltoinkohtelu, traumat ja kostonhalu väkivallan taustalla

Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen kirjoittavat blogissaan, että nuorten väkivaltaisen käytöksen lopettamiseen ei ole pikaratkaisua. He ehdottavat näkökulmaa, jossa väkivaltakäyttäytymisen yksilölliset taustat otettaisiin huomioon entistä voimakkaammin ja toimenpiteet rakennettaisiin sen pohjalle.

Nuorisoväkivallan tutkimus ja käytännön toimet ovat Peltosen ja Ellosen mukaan olleet melko staattisia, kun ne ovat perustuneet havaintoihin väkivaltaisten nuorten vähäosaisuudesta, vanhempien valvonnan puutteesta ja itsehillinnän ongelmista.

Nämä perinteiset selitystekijät tulee tutkijoiden mukaan huomioida väkivaltaisuuteen puuttumisessa jatkossakin, mutta niiden rinnalle he esittävät uusia menetelmiä ja ulottuvuuksia.

Peltosen ja Ellosen löydökset osoittavat, että erityisesti nuorten kaltoinkohtelukokemukset, traumatisoituminen ja kostoajatukset on huomioitava ongelmaa ratkaistaessa.

Uhritutkimusaineistoon pohjautuvassa tutkimuksessaan (n= 5762) Peltonen ja Ellonen havaitsivat, että noin 40 prosenttia suomalaisnuorista kokee heidän vanhempiensa aiheuttavan heille henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Erityisesti fyysiselle väkivallalle altistumisella on tutkijoiden mukaan merkittäviä seurauksia niin lasten ja nuorten mielenterveyteen kuin heidän ihmissuhteisiinsa, riskikäyttäytymiseensä ja rikollisuuteensakin.

Laaja, yli 900 000 hengen syntymäkohorttiin perustuva tutkimus osoitti, että traumatisoituminen oli vahvasti yhteydessä nuorten väkivaltaisuuteen.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että silloin kun traumatisoitumisen taustalla on kaltoinkohtelu tai muu perhesuhteisiin liittyvä järkyttävä kokemus, on yhteys nuoren omaan väkivaltaisuuteen vielä selkeämpi.

Suomalaisille yläkouluikäisille (n=6061) tehdyssä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että kostoon liittyvät ajatukset ja asenteet ovat merkittävällä tavalla yhteydessä toteutuneisiin väkivallan tekoihin.

Nuoriso/ Kuva: Jonne Renvall

Uhatuksi tulemisen kokemus puolustusmekanismina

Nuorten väkivaltaisuudessa ei Kirsi Peltosen ja Noora Ellosen mukaan ole välttämättä kysymys pelkästään valvonnan puutteesta tai haitallisten käyttäytymismallien omaksumisesta. Sen sijaan taustalla on monimutkaisempi uhatuksi tulemisen kokemus ja sitä kautta kehittyneitä mekanismeja puolustautua ja ylläpitää psyykkistä tasapainoa haitallisin keinoin.

Paras mahdollinen alku tehokkaalle puuttumiselle on tutkijoiden mielestä ymmärrys riskitekijöiden kirjosta ja niiden kartoittaminen. Tätä kautta voitaisiin vaikeuksissa olevalle nuorelle tarjota vaihtoehtoja kohti parempaa tulevaisuutta ja elämänhallintaa.

– Jos lapsi tai nuori elää kaltoinkohtelevassa ympäristössä, ensisijainen interventio on turvallisten kasvuolosuhteiden takaaminen. Jos taustalla on kaltoinkohtelun aiheuttama traumatisoituminen sillä tasolla, että nuori kärsii posttraumaattisen stressihäiriön tuottamista oireista, voi olla tärkeää lähteä hoitamaan tätä osatekijää ennen muita interventioita, tutkijat kirjoittavat.

Aikuisen pitäisi olla tietoinen siitä, että nuori on sosiaalistunut haitallisella tavalla kostoon ja väkivaltaan liittyviin ajatusmalleihin. Apu pitäisi tutkijoiden mukaan kohdentaa siihen, että tällaisen maailmankuvan tilalle rakentuisi vaihtoehtoisia selitysmalleja ja todisteita toisenlaisista ongelmanratkaisutavoista.

Uudenlainen hoitoyksikkö väkivaltanuorten avuksi

Tutkijat uskovat, että konkreettisten toimien avulla on mahdollista katkaista sen nuorisojoukon toiminta, joka käyttää vakavaa väkivaltaa.

Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen ehdottavat toimintamallia, jossa väkivaltaisin rikoksiin syyllistyneet alaikäiset nuoret otettaisiin eristämisen sijasta vahvojen psykososiaalisten toimenpiteiden piiriin. Näiden toimenpiteiden ensimmäisenä askeleena tulisi olla tutkimukseen perustuva taustatekijöiden kartoitus ja sen jälkeen näihin tekijöihin tarkasti kohdennettu puuttuminen.

Nuorisoväkivaltaan puuttumista varten tutkijat ehdottavat perustettavaksi tukeen ja hoitoon kohdentuvaa psykososiaalista osaamisyksikköä, jossa kullekin nuorelle räätälöitäisiin juuri hänelle sopivat toimet.

– Malli voidaan nähdä kalliina mutta sitä ovat myös ne henkiset ja aineelliset seuraukset joita väkivallan avulla itsensä aikuiseksi kasvattava nuori saa aikaan itselleen ja ympäristölleen, tutkijat kirjoittavat.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen: Mistä nuoren väkivaltaisuus kumpuaa – Yksilöllinen näkökulma yhteiskunnallisten toimien kulmakiveksi?

Lowe, C.C., Ellonen, N., Lee Miller, B. & Peltonen, K. (2020), Best Served Cold: Vengeful Attitudes and Violence among Finnish Adolescents. Deviant Behavior, ahead of print.

Peltonen, K., Ellonen, N., Pitkänen, J., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2020). Trauma and violent offending among adolescents: a birth cohort study. Journal of Epidemiology & Community Health, ahead of print.

Ellonen, N., Piispa, M., Peltonen, K. & Oranen, M. (2013). Exposure to Parental Violence and Outcomes of Child Psychosocial Adjustment. Violence and Victims, 28.

Peltonen, K., Ellonen, N., Larsen, H. B., & Helweg-Larsen, K. (2010). Parental violence and adolescent mental health. European child & adolescent psychiatry, 19(11), 813–822.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset