Hyppää pääsisältöön

Tutkijat ehdottavat kansalaispaneelia pysyväksi osaksi kunnallista päätöksentekoa

Julkaistu 2.12.2020
Tampereen yliopisto
Kaisa Herne/ Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Kaisa Herne on mukana tutkimushankkeessa, joka päätyi ehdottamaan kansalaispaneelin vakiinnuttamista osaksi kunnallisdemokratiaa. Kuva: Jonne Renvall
Kansalaispaneelit voisi kytkeä kiinteämmin osaksi kuntatason edustuksellista järjestelmää, ehdottavat Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston politiikan tutkijat.

Turun kaupunki halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta, kun se valmistelee uutta yleiskaavaa vuodelle 2029. Turku keskustelee -hankkeessa 171 satunnaisesti valittua turkulaista osallistui kaupungin päätöksenteon valmisteluun täysin uudella tavalla, kansalaispaneelin jäseninä. Kansalaispaneelin järjestivät Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijat.

– Kansalaispaneelissa osallistujat saivat taustatietoa keskustaliikenteen kehittämisestä ja puntaroivat tietoja sekä toistensa mielipiteitä pienryhmissä, ohjatussa verkkokeskustelussa. Osassa pienryhmistä oli lisäksi mukana kaupunginvaltuutettuja, kertoo professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta.

Kansalaispaneeli keskusteli kolmesta skenaariosta, jotka koskivat keskustan liikenteen kehittämistä. Enemmistö kansalaispaneelin osallistujista kannatti lopuksi ripeän muutoksen skenaariota. 2.12. julkaistu hankkeen loppuraportti osoittaa, että osallistujien mielipiteet muuttuivat yleisesti ottaen kestäviä liikenteen muotoja suosiviksi ja heidän tietonsa liikennepolitiikasta lisääntyivät merkittävästi. Autoliikennettä, erityisesti keskustan läpiajoliikennettä osallistujat halusivat vähentää nykyisestä.

Kansalaispaneeli järjestettiin koronaepidemian vuoksi kokonaan verkossa, ja kyseessä oli uudenlainen kanava vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon.

Kuntalaiset myönteisiä kansalaispaneelille

Kansalaispaneeliin osallistuneiden kuntalaisten arviot olivat kauttaaltaan hyvin myönteisiä. Lähes kaikki pitivät pienryhmäkeskusteluja miellyttävinä ja he kokivat kaikkien näkemysten tulleen kuulluiksi keskustelussa.

– Keskustelu myös auttoi osallistujia ymmärtämään eritaustaisten kuntalaisten mielipiteitä ja elämäntilanteita, mikä on tärkeä havainto viime aikoina huolta herättäneen yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen kannalta. Yli 90 prosenttia osallistujista toivoi vastaavien kansalaispaneelien käyttöä kuntapäätöksenteossa myös jatkossa ja olisi valmiita osallistumaan niihin, kertoo tutkijatohtori Maija Jäske Åbo Akademista.

Kansalaispaneelin pienryhmissä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja, joita haastateltiin kansalaispaneelin jälkeen heidän kokemuksistaan. Mukana olleet valtuutetut saivat paljon tarkentavia kysymyksiä osallistujilta.

– Kaupunginvaltuutetut toimivat osittain asiantuntijan roolissa pienryhmäkeskusteluissa. Havaitsimme kuitenkin aineistojemme pohjalta, että he eivät dominoineet keskusteluja, vaan pitivät pikemminkin matalaa profiilia. Moni valtuutetuista koki saaneensa arvokasta tietoa kansalaisten arkielämän kokemuksista ja oli vaikuttunut tavallisten kansalaisten kyvystä käydä rakentavaa keskustelua monimutkaisista aiheista, toteaa tutkija Mikko Värttö Tampereen yliopistosta.

Kansalaispaneeli osaksi kunnallisdemokratiaa

Turku keskustelee -hankkeen politiikkasuositukset korostavat kansalaispaneelien huolellista ja oikea-aikaista suunnittelua.

– Jotta kansalaispaneeli tuottaisi edustavan ja tietoon pohjautuvat kuntalaismielipiteen, sen valmisteluun tarvitaan aikaa ja resursseja. Myös kunnan substanssiasiantuntijoiden sitouttaminen on tärkeää. Kansalaispaneeli voitaisiin rinnastaa esimerkiksi lautakuntaan resurssien, budjetin ja aloiteoikeutensa suhteen, toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

– Kansalaispaneelit voisi kytkeä kiinteämmin edustukselliseen järjestelmään kuntatasolla. Ehdotamme mallia, jossa satunnaisotoksella valituista kuntalaisista muodostetaan paneeli esimerkiksi koko vaalikauden ajaksi. Kansalaispaneeli voisi puntaroida muutamia isompia asiakysymyksiä ja kunnanvaltuusto voisi hyödyntää sen lausuntoja päätöksenteossaan. Kansalaispaneeli toimisi ikään kuin harkitun kuntalaismielipiteen mittarina, kiteyttää Grönlund.

Tutkimushankkeen toteutuksesta vastasivat Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston politiikan tutkijat, ja tutkimusprojektin rahoittavat Turun kaupunkitutkimusohjelma, Åbo Akademin säätiö ja Suomen Akatemia. Turku keskustelee -kansalaispaneelin tulokset on viety Turun poliittisten toimielinten käsittelyyn.

Webinaarin esitykset ja loppuraportti ovat katsottavissa täällä: https://www.abo.fi/turkukeskustelee/

Lisätietoja:

Kaisa Herne, valtio-opin professori, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto, kaisa.herne(a)tuni.fi, puh. 050 3186967

Mikko Värttö, väitöskirjatutkija, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto, mikko.vartto(a)tuni.fi