Hyppää pääsisältöön

Turun ja Tampereen yliopistot selvittivät, kuinka Ruotsi edistää koulutuksen tasa-arvoa

Julkaistu 27.8.2020
Tampereen yliopisto
nuori mies valkoisessa portaikossa
Katsaus: Ruotsilla aktiivinen ja kattava ote korkeakoulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin – Toimenpiteiden vaikuttavuutta ei kuitenkaan tunneta riittävästi

Korkeakoulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä Suomessa tukee tieto verrokkimaiden toimista ja toimien vaikuttavuudesta. Turun ja Tampereen yliopistojen yhteisen GATE-hankkeen (Gaining Access to Tertiary Education) katsauksessa tarkastellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä Ruotsissa lainsäädännön, taloudellisen ohjauksen ja informaatio-ohjauksen keinoin.

Ruotsissa toimet kohdistuvat sukupuolten tasa-arvoon, toimintarajoitteisiin henkilöihin, viiden eri vähemmistökielen edustajiin, potentiaalisten opiskelijoiden sosiaaliseen taustaan ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin. Näiden lisäksi Ruotsissa on korkeakoulutusta koskevia aluepoliittisia tavoitteita ja toimia, jotka koskevat erityisesti maakuntakorkeakouluja. Tavoitteita ja toimia on kehitetty lähinnä ryhmäkohtaisesti, mutta usein yksilöä koskevatkin useammat kuin yhden ryhmän tavoitteet ja toimet.

Vaikka keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on runsaasti ja pitkältä ajalta, ne vaikuttavat hitaasti tai niiden vaikuttavuutta ei ole voitu kaikilta osin osoittaa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden moninaisuus hankaloittaa vaikuttavuuden arviointia. Esimerkiksi korkeakoulutuksen periytyvyys, jossa korkeakoulutettujen lapset korkeakouluttautuvat, näyttäytyy tilastollisesti jopa pysyvänä ilmiönä. Naiset hankkivat korkeakoulututkinnon selvästi miehiä innokkaammin. Sukupuolittuneisiin alavalintoihin ei ole helppoa vaikuttaa.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden korkeakoulutukseen hakeutumisessa on Ruotsissa havaittu myönteistä kehitystä. Alueelliset erot korkeakoulutukseen hakeutumisessa ovat huomattavia. Perinteisillä korkeakoulupaikkakunnilla korkeakoulut houkuttelevat nuoria selvästi enemmän kuin muualla. Toimintarajoitteisten henkilöiden osalta kattavia tilastoja ei ole saatavissa. Korkeakoulutukseen siirtymisen nivelvaihetta on vastikään helpotettu laajentamalla erilaisia väyliä valintakelpoisuuden saavuttamiseksi.

Korkeakoulutason toimet ovat avainasemassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Korkeakoulut on velvoitettu raportoimaan Ruotsin opetusministeriölle tavoitteiden toteutumisesta.

Osana GATE-hankkeen loppuraporttia tarkastellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä Ruotsin lisäksi Irlannissa ja Britanniassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelun. Hallitusohjelman mukaisessa saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta sosioekonomisen aseman, alueiden, sukupuolen, maahanmuuttajataustan, etnisten ryhmien, kieliryhmien ja toimintarajoitteisten kannalta. Turun ja Tampereen yliopistojen yhteinen GATE-hanke tuottaa osaltaan tietopohjaa valmistelun tueksi.

Lisätiedot:
Yliopistotutkija Hanna Nori, Turun yliopisto, hanna.nori [at] utu.fi, 050 339 5612

Yliopistonlehtori Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto, vuokko.kohtamaki [at] tuni.fi, 040 190 4055

Projektitutkija Henna Juusola, Tampereen yliopisto, henna.juusola [at] tuni.fi, 050 5761 466

Ohjausryhmän puheenjohtaja opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö, ilmari.hyvonen [at] minedu.fi, 0295 3 30117  

GATE-hankkeen kuvaus Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilla

Lisätietoja saavutettavuussuunnitelman valmistelusta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla

Kuva: Konsta Leppänen