Ajassa

Tuoreen tohtorin on osattava sanoittaa oma osaamisensa

Tohtorinhatut
Vain murto-osa kaikista yliopistosta valmistuneista tohtoreista sijoittuu tutkintonsa jälkeen tiukasti akateemiselle urapolulle. Tampereen yliopiston tutkijakoulu tukee tuoreiden tohtoreiden ja tutkittua tietoa ja osaajia tarvitsevien sidosryhmien kohtaamista. Tapoja rakentaa paitsi akateemista, myös intersektionaalista yhteistyötä yritysten, julkishallinnon, kansalaisjärjestöjen ja sektoritutkimuslaitosten suuntaan on monia.

Väitöskirjatutkijoiden ja tuoreiden tohtoreiden osaamiselle on käyttöä paitsi tiellä professoriksi, myös laajasti yritysmaailmassa ja teollisuuden parissa sekä julkisella sektorilla, sektoritutkimuslaitoksissa ja eri alojen organisaatioissa kotimaassa ja kansainvälisesti.

– Nuoret tutkijat ja tuoreet tohtorit on tunnistettu eurooppalaisen tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden moottoreiksi – he vievät yhteiskunnan käyttöön osaamista, tuoretta tutkimustietoa ja uusia käytäntöjä. Heidän osaamiselleen on huutava tarve maailman suurten kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen tai tasa-arvokysymysten ratkaisemisessa, kertoo tutkimusjohtaja Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.

Tutkijakoulu on mukana EU-rahoitteisessa DocEnhance-hankkeessa, jossa kehitetään jo väitöskirjatyöskentelyn aikana rakentuvia työelämäsuhteita, jotka tukevat tohtoreiden työllistymistä. Yhteiskunta tarvitsee kaksikielisiä osaajia, jotka paitsi sanoittavat omat taitonsa ja osaamisensa, myös kääntävät sen käytännön kieleksi.

– On tärkeää, että nuoret tutkijat osaavat kertoa tutkimuksensa vaikuttavuudesta ja soveltamismahdollisuuksista. Tällöin nuoret tutkijat toimivat siltoina yliopiston ja yritysmaailman sekä eri sidosryhmien välillä. Tohtorikoulutuksessa pyritäänkin aiempaa enemmän vahvistamaan taitoja ja osaamista, jotka ovat siirrettävissä monenlaisissa ympäristöissä toimimiseen, Nikander sanoo. 

Välineitä tällaisten tohtoreiden kouluttamiseen on monia. Keskeistä on dialogin avaaminen ja verkottuminen jo tohtorikoulutuksen aikana. Ajantasaisen osaamisen siirtäminen ja edelleen kehittäminen tutkimuksen kautta edellyttää yhteistyötä.

– Ehkä tunnetuin yliopistojen ja yritysmaailman yhteistyön tapa ovat erilaiset teollisuuden kanssa solmitut yhteistyötavat, kuten teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulu meillä. Näiden lisäksi kuitenkin myös kansainväliset harjoittelut – paitsi toisissa yliopistoissa, myös yrityksissä tai vaikkapa WHO:n tai Unescon kaltaisissa partneriorganisaatioissa – sekä väitöskirjojen laajennetut ohjausryhmät auttavat väitöskirjatutkijoita laajentamaan verkostoaan ja osaamistaan ja työllistymään väitöksen jälkeen.

Vaikkei olisi väitöskirjaansa suoraan yritysmaailmassa tehnytkään, voi valmistumisensa jälkeenkin suunnata uraansa monella tavalla. Esimerkiksi PoDoCo- eli PostDocs in Companies -ohjelma tukee tuoreiden tohtorien osaamisen viemistä yritysten ja muiden sidosryhmien käyttöön.

Turo Välikangas
Turo Välikangas (takana) puhui lokakuun alussa järjestetyssä Tohtorikoulutus teollisuuden ja yliopiston yhteistyönä -tilaisuudessa omista kokemuksistaan väitöskirjatutkijana Kojalla.

Tohtorikoulusta verkostoja ja työrauhaa

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyön luomisesta yliopiston ja yritysmaailman välille ovat tohtorikoulut, kuten Tampereella vuodesta 2014 saakka toiminut DSII – teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulu. Siinä väitöstöiden aiheet tulevat yrityksiltä ja tutkimustyötä tehdään sekä yliopistossa ja paikan päällä yrityksissä. Yliopisto palkkaa tohtorikoulutettavat neljäksi vuodeksi projektiin, jonka rahoitukseen yritys osallistuu. Työtä ohjaavat sekä professorit että yritysten edustajat.

Turo Välikangas on juuri valmistumassa tohtoriksi teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulusta. Tutkimustaan hän on tehnyt erilaisia ilmankäsittelyratkaisuja valmistavalla Kojalla. Nyt esitarkastuksessa oleva väitöskirja sisältää numeerisia tutkimuksia lamellipattereista, jotka ovat ilmastoinnissa käytettäviä lämmönsiirtimiä.

– Aihe lähti jo diplomityöstä. Opiskelin sitä varten Chalmers-yliopistossa simulointia, ja nyt väitöskirjassa tutkin, miten laitteita voisi simuloida tietokoneella ja selvittää niiden ominaisuuksia ilman, että niitä pitää oikeasti rakentaa testausta varten.

Turo Välikangas koki tutkimuksen teon yliopiston ja yrityksen yhteistyössä motivoivaksi.

– On helpompaa pitää fokus kirkkaana. Vaikka tutkimuksessa voi maalailla vähän isommalla pensselillä, käytännön toiminta yrityksessä on kuitenkin koko ajan mukana. Lisäksi neljän vuoden pesti tohtorikoulussa antaa työrauhaa, koska rahoitusta tutkimukselle ei tarvitse jatkuvasti hakea eri tahoilta, hän sanoo.

Turo Välikankaan väitöskirjan yhtenä ohjaajana oli Kojan tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä johtava Taru Lähteenmäki. Hänen mukaansa teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulu on yrityksen näkökulmasta erinomainen mahdollisuus päästä kohtuullisilla kustannuksilla kiinni tutkimukseen ja syventää osaamista myös oman organisaation sisällä.

– Kun tuotekehityksellä on jo niin sanotut helpot voitot otettu ja teknologiaharppausta tavoitellaan, on tohtorikoulu erinomainen tapa päästä kiinni alan tutkimukseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tärkeää on, että akateemisen tutkimuksen ja yrityksen intressit kohtaavat tohtorikoulun aikana, ja tekeminen keskittyy yrityksen kannalta kiinnostaviin aiheisiin. Parhaimmillaan tohtorikoulu avaa yrityksen käyttöön uusia teknologioita ja tuo tulosta tuotekehityshankkeisiin, Taru Lähteenmäki kertoo.

Nyt väittelemistä vaille valmiina tohtorina Välikangas työskentelee Kojalla Senior research scientist –tittelillä. Hän vastaa erilaisten hankkeiden vetämisestä ja suunnittelee, miten väitöskirjan tulokset saataisiin yrityksessä tuotua ruohonjuuritasolle.

– Väitöskirjan teko antoi mahdollisuuden kaukaisemman tulevaisuuden maalien miettimiseen. Nyt on aika palata perusasioiden äärelle. Nykyisessä roolissa minut on palkattu nimenomaan viemään yritystä uuteen suuntaan, Välikangas kertoo.

Teksti: Sanna Kähkönen
Kuvat Jonne Renval

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Ajassa

Uusimmat uutiset