Tutkimus

Tuore tutkimus osoittaa sosiaaliset syyt ratkaiseviksi koronan torjunnassa

Tampereen korona-arkea/ Kuva: Jonne Renvall
Korona-arkea Tampereen Kalevassa huhtikuussa 2020. Nopeasti päätetyt rajoitustoimet ja korkea luottamus viranomaisiin ovat auttaneet Suomea selviämään kriisistä. Kuva: Jonne Renvall
Yhteiskunnalliset ja sosiaalipsykologiset tekijät ovat tuoreen tutkimuksen mukaan vaikuttaneet ratkaisevasti Euroopan maiden eroihin koronakuolleisuudessa.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen johtaman tutkimuksen mukaan kuolleisuus Covid-19-tautiin on ollut suurempi niissä Euroopan maissa, joissa on korkea sosiaalisuuden aste ja jotka käynnistivät hitaasti taudin leviämisen rajoitukset. Alhaisemmilla kuolleisuusluvuilla ovat selvinneet ne maat, joissa vallitsee korkea institutionaalinen luottamus ja jotka ryhtyivät nopeasti taudin rajoitustoimiin.

Tutkimuksen tausta-analyysit perustuvat Euroopan Social Survey -aineistoon, joka kattaa 25 Euroopan maata. Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijoista koostuva ryhmä analysoi sosiaalisten suhteiden, rajoitusten ja institutionaalisen luottamuksen vaikutuksia Covid-19-pandemiaan Euroopan eri maissa tammikuun 22. päivästä 2020 huhtikuun 14. päivään saakka.

Korkea luottamus auttaa selviämään koronakriisistä

Koronakriisistä näyttävät selviävän ratkaisevasti parhaiten ne Pohjoismaiden kaltaiset Euroopan maat, joissa vallitsee korkea institutionaalinen luottamus. Tulos vastaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan korkean luottamuksen maissa ihmiset seuraavat todennäköisemmin terveysviranomaisten neuvoja ja ohjeita.

Heikon institutionaalisen luottamuksen maissa on keskimäärin enemmän Covid-19-kuolonuhreja miljoonaa asukasta kohti kuin maissa, joissa luottamus on suuri. Parhaiten selvinneitä korkean luottamuksen maita ovat tutkimuksen mukaan Suomi, Norja, Tanska ja Sveitsi.

Heikon luottamuksen maista Italia, Espanja ja Ranska myöhästyivät rajoitusten käyttöönotossa ja joutuivat myöhemmin asettamaan tavallista ankarampia rajoituksia kuten ulkonaliikkumiskieltoja, koska ihmiset eivät noudattaneet suosituksia.

Kovista toimenpiteistä huolimatta nämä maat ovat myös joutuneet rankaisemaan tottelemattomia kansalaisiaan. Esimerkiksi Italiassa poliisi pidätti hyvin lyhyessä ajassa maaliskuussa yli 100 000 ihmistä liikkumisrajoitusten rikkomisesta.

Koronakuolleisuuden erot Euroopassa
Erot koronakuolleisuudessa ovat huomattavat Euroopan eri maiden välillä. Suurinta kuolleisuus on ollut alhaisen luottamuksen maissa, jotka on merkitty karttaan punaisella värillä. Paremmin ovat selvinneet sinisellä merkityt korkean luottamuksen maat.

Hidas reagointi lisäsi kuolemantapauksia

Kiinaan verrattuna Euroopan mailla oli aikaa reagoida, mutta kansalliset rajoitukset asetettiin silti myöhässä.

Hitaasti reagoineista maista Italia otti koronarajoitukset käyttöön vasta kaksi viikkoa ensimmäisen Covid-19-tautitapauksen jälkeen. Ranska oli kaikkein hitain, sillä se reagoi vasta ensimmäisen kuolemantapauksen jälkeen. Tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että juuri näinä välipäivinä virus levisi nopeasti. Tämä selittää myös myöhemmin paljastuneita korkeita kuolleisuuslukuja.

Kuolemantapauksista kertova käyrä ei taudin kahden ensimmäisen viikon aikana poikennut toisistaan tilastollisesti merkittävästi korkeaan ja matalan luottamuksen maissa. Kuolleisuus kasvoi kuitenkin nopeammin niissä maissa, jotka reagoivat myöhässä kuin niissä, jotka reagoivat aikaisin.

Esimerkiksi 23 päivää ensimmäisen Covid-19-kuoleman jälkeen myöhään reagoivissa maissa oli 2,5 kertaa enemmän kuolemia kuin varhaisessa vaiheessa reagoineissa maissa.

Tutkijat huomauttavat, että Euroopan unionin tarjoamasta yhtenäisyydestä huolimatta Euroopan maat eivät toimineet koronaa vastaan yhdessä. Maiden koronastrategiat poikkesivat toisistaan huomattavasti.

Pohjoismaista Ruotsi on ottanut käyttöön vähemmän rajoituksia kuin Tanska, Suomi ja Norja. Ruotsissa on myös kuollut muita Pohjoismaita enemmän koronapotilaita asukasta kohden.

Sosiaaliset maat kärsivät eniten

Kuolleisuus koronavirukseen on suurempi maissa, joissa on muita korkeampi havaittu sosiaalisuuden aste. Tutkimuksen mukaan näiden maiden asukkailla on muita enemmän päivittäiskontakteja toistensa kanssa. Korkeaan sosiaalisuuteen ja suuren kontaktimäärään liittyy myös se, että monissa näissä maissa on korkea väestöntiheys.

Tulokset heijastavat aiempia kulttuurienvälisiä havaintoja, jotka osoittavat, että italialaisilla ja espanjalaisilla on pienempi sosiaalinen, henkilökohtainen ja intiimi etäisyys verrattuna moniin muihin Euroopan kansoihin. Näillä mailla on myös vahvat sukupolvien väliset siteet, mikä saattaa selittää sitä, miksi niin monet vanhemmat ihmiset sairastuivat koronavirukseen.

Atte Oksanen
Laajaa eurooppalaista koronatutkimusta johtanut professori Atte Oksanen arvioi, että epidemiologit eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota yhteiskunnallisiin ja sosiaalipsykologisiin tekijöihin tutkiessaan epidemioita.

Epidemiologit eivät huomaa sosiaalisia tekijöitä

Atte Oksasen johtaman tutkimusryhmän mukaan epidemiologit eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota epidemioita selittäviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalipsykologisiin tekijöihin.

Koronakriisi on luonut ainutlaatuisen globaalin ongelman, sillä se ei ole verrattavissa aiempiin epidemioihin kuten Sarsiin. Koronavirus on levinnyt poikkeuksellisen nopeasti ja saanut hallitukset päättämään harvinaisen kovista rajoituksista.

Koska Euroopan maat yleensä luottavat yksilönvapauteen ja demokratiaan, on vaikea sulkea ja sammuttaa yhteiskuntia kokonaan. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeätä ymmärtää, kuinka eri yhteiskunnat kykenevät käsittelemään kriisitilannetta.

Tutkijoiden mukaan vasta taudin etenemisen myöhemmät vaiheet paljastavat sen, mikä rooli esimerkiksi institutionaalisella luottamuksella on sen torjunnassa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Atte Oksanen, Markus Kaakinen, Rita Latikka, Iina Savolainen, Nina Savela ja Aki Koivula: Regulation and Trust: 3-Month Follow-up Study on COVID-19 Mortality in 25 European Countries. JMIR Publications 2020. Published on 24.04.20 in Vol 6, No 2 (2020): Apr-Jun.

 

Aiheeseen liittyviä uutisia

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset