Tunnepitoisten tilanteiden digitarinat lisäsivät lasten puhetta tunteista
— Tunnevuorovaikutus muovaa lapsen aivoissa osia, jotka osallistuvat tunnesäätelyyn, toteaa lastenpsykiatrian professori Kaija Puura Tampereen yliopistosta.
Kyky säädellä hankalia tunteita on mielenterveyttä suojaava tekijä ja tärkeä taito myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
— Vuorovaikutusta ja sosiaalisten taitojen kehittymistä lisäsi se, että lapset ja henkilökunta katsoivat tarinoita yhdessä, Puura kertoo.
Tampereen kaupungin varhaiskasvatus, Tampereen yliopisto ja GettingBetter Oy toteuttivat kolmessa päiväkodissa tutkimuksen, jossa testattiin tunnepitoisia tilanteita sisältävien digitarinoiden vaikutusta 5-vuotiaiden lasten tunteiden kehitykseen ja vuorovaikutustaitoihin.
Mukana 61 lasta kolmesta päiväkodista
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 61 lasta kolmesta tamperelaisesta päiväkodista. Niistä yksi oli GettingBetter-digitarinoita toiminnassaan kokeillut päiväkoti ja toinen Neposen kommervenkkejä –televisiosarjaa hyödyntänyt päiväkoti. Kolmas päiväkoti toimi vertailupäiväkotina.
Tutkimukseen osallistuneiden lasten keski-ikä oli noin 5 vuotta, heistä tyttöjä oli 61 prosenttia ja poikia 39 prosenttia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko tunnepitoisia tilanteita sisältävien digitarinoiden avulla lisätä lasten kykyä ja halua puhua tunteistaan keskenään ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Tutkimuksessa vertailtiin digitarinoiden vaikutusta tavallisten lastenohjelmien ja lapsille suunnattujen luonto-ohjelmien katseluun.
Digitarinoita katsoneet lapset keskustelivat enemmän tunteista
Tunnepitoisia tilanteita sisältäviä digitarinoita katselevat lapset keskustelivat enemmän tunteista kuin luonto-ohjelmia katselevat lapset. He keskustelivat myös selvästi vilkkaammin kuin kahden muun mukana olevan päiväkodin lapset.
Digitarinat ovat lapsille mieluisia ja he leikkivät digitarinan hahmoihin liittyviä leikkejä. Myös vanhempien palautteessa tuli esille, että tutkimukseen osallistuminen oli lapsille mieluisaa. Tarinat ovat olleet hauskoja ja lapset olivat puhuneet niistä.
Henkilökunnan teemahaastatteluissa kävi ilmi, että tutkimus on tukenut 5-vuotiaiden ryhmäytymistä. Lapset kokivat digitarinat ryhmänsä ”yhteisenä juttuna”.
Henkilökunnan mielestä digisisältöjen käyttö osana lasten tunnekasvatusta tuki varhaiskasvatussuunnitelman mukaista kasvatustyötä ja antoi kasvatustyöhön uusia työvälineitä.
Lisätietoja:
Professori Kaija Puura, kaija.puura [at] tuni.fi
Kuva: Jonne Renvall
