Tuloverotus ei aja suomalaisia muuttamaan maasta
Suurituloisten työn verotus Suomessa on kireää OECD-maihin verrattuna. Korkea veroprogressio luo suurituloisille ja hyvin koulutetuille suomalaisille kannusteen muuttaa Suomesta matalamman verotuksen maihin. Pohjoismainen malli, jossa ilmainen koulutus maksetaan takaisin progressiivisen verotuksen kautta, voikin olla ongelmallinen, jos koulutetut osaajat muuttavat maasta korkean verotuksen vuoksi.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat Salla Kalin (Helsingin yliopisto), Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto ja VATT) selvittivät, mikä on suomalaisen tuloverotuksen vaikutus maastamuuttoon. Tutkimus perustuu kattavaan yksilötason rekisteriaineistoon maastamuuttajien määrästä, kohdemaista ja sosioekonomisesta asemasta, kuten tuloista ja koulutuksesta. Merkittävää tutkimuksessa on, että siinä tarkasteltiin Suomen koko työikäistä väestöä ja heidän liikkuvuuttaan.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten maastamuutto tuloverotuksen tason vuoksi ei ole laaja ilmiö. Väestötasolla muuttajia on vuosittain alle 10 000 henkilöä ja suomalaistaustaisten muuttotappio on ollut noin 1 000 henkeä vuodessa viime vuosikymmenellä. Muuttajien osuus väestöstä on siten länsieurooppalaista keskitasoa.
Kaisa Kotakorpi huomauttaa, että suomalaisia muuttaa sekä korkean että matalan verotuksen maihin.
‒ Yleisin kohdemaa on Ruotsi, jossa muuttajia odottaa varsin samanlainen verotus kuin Suomessa. Kaikkiaan 73 prosenttia muutoista suuntautuu Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin, joissa tuloverotus ei useinkaan ole erityisesti Suomea kevyempää.
‒ Tutkimuksen perusteella verotuksella ei ole merkittävää vaikutusta maastamuuttopäätöksiin. Joillakin aloilla työmarkkinat ovat vahvasti kansainväliset, jolloin on luonnollista muuttaa työskentelemään ulkomaille riippumatta verotukseen liittyvistä syistä, Kotakorpi toteaa.
Väestön tasolla ei näy kiihtyvää maastamuuttoa
Ylimpien tuloluokkien verotuksen laskeminen maastamuuton ehkäisemiseksi ei ole tutkimuksen mukaan perusteltua. Tutkimusaineistossa muuttajien osuus oli ylimmässä tulokymmenyksessä yli kaksinkertainen koko aineistoon verrattuna, mutta verotus ei vaikuta tämän ryhmän muuttopäätöksiin merkittävästi.
Ilpo Kauppisen mukaan niin sanottu aivovuoto voi olla todellinen ilmiö joissakin ammattiryhmissä, mutta väestötasolla Suomessa on kuitenkin kyse pienestä ongelmasta.
‒ Maastamuutto on yhä samalla 1990-luvun loppupuolen tasolla, jolle se nousi Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Aineisto ei siis kerro kiihtyvästä aivovuodosta.
Verotutkijoiden tutkimusnäytön perusteella ei näyttäisi olevan tarvetta alentaa tuloverotusta työvoiman maastamuuton vuoksi. Sen sijaan tutkijat suosittelevat jatkamaan ulkomaisten asiantuntijoiden erityisverokohtelua, joka voi houkutella ulkomailta työvoimaa Suomeen.
Kalin, Kauppinen, Kotakorpi ja Pirttilä kirjoittavat verotuksen ja muuttoliikkeen yhteydestä FIT-kirjoitussarjassa. Huippuyksikön vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut ja FIT Working papers -sarjan julkaisut ovat saatavilla Verotutkimuksen huippuyksikön kotisivuilla.
Lue asiantuntija-artikkeli FIT-verkkosivuilla (verotutkimus.fi)
