Metallisavupiiput ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvulla, koska ne ovat kevyitä ja helppoja asentaa. Samaan aikaan metallisavupiipuista aiheutuneiden tulipalojen määrä on kuitenkin kasvanut huolestuttavasti. Kaikista savupiipuista syttyneissä asuinrakennusten tulipaloista vuonna 2012 jopa 70 prosenttia oli tapauksia, jossa savupiippuna oli metallisavupiippu. Määrä on suuri, koska metallisavupiippujen osuus kaikista Suomen savupiipuista on vain noin 10 prosenttia.
Perttu Leppänen tutki väitöstyössään syitä metallisavupiipuista syttyneiden tulipalojen suureen määrään Suomessa. Tutkimuksessa tehtiin kokeita laboratoriossa ja mitattiin tulisijojen savukaasujen lämpötilaa todellisissa olosuhteissa ihmisten kodeissa.
– Metallisavupiipun paloturvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti tulisijan savukaasujen lämpötila ja savupiipun asennustapa. Tulisijojen CE-merkinnässä ilmoitettua keskimääräistä savukaasujen lämpötila ei voi käyttää savupiipun valintaan. Vaarana on, että savupiipun lämpötilaluokka on liian matala. Seurauksena tästä voi olla savupiipun läpiviennin ylikuumeneminen. Lisäksi metallisavupiippujen EN-standardien mukainen testaustapa eroaa metallisavupiippujen tavallisista asennustavoista Suomessa, Leppänen tiivistää.
– Suomessa ongelma on erityisen suuri, koska tulisijojen lämmitystapa on erilainen ja yläpohjien lämmöneristekerrokset monesti paksumpia kuin lämpimämmissä maissa. Näiden seurauksena lämpötilat savupiippujen läpivienneissä nousevat korkeammiksi, Leppänen sanoo.
Tutkimuksen avulla on pystytty vaikuttamaan metallisavupiippujen paloturvallisuuteen Suomessa. Nykyään tulisijoista ilmoitetaan savukaasujen lämpötila, joka soveltuu paremmin savupiipun valintaan.
– Suomessa myynnissä olevat metallisavupiiput on nykyään testattu suomalaista asennustapaa paremmin vastaavalla tavalla, mikä on parantanut niiden paloturvallisuutta selvästi, Leppänen sanoo.
– Vanhojen metallisavupiippujen suurimmat paloriskit ovat tilanteissa, joissa tulisija vaihdetaan tai lisätään yläpohjaan lämmöneristettä. Tulisija- ja savupiippuvalmistajien tai nuohoojan puoleen kannattaa kääntyä, jos oman savupiipun paloturvallisuus huolestuttaa, Leppänen sanoo.
Diplomi-insinööri Perttu Leppäsen väitöskirja Fire Safety of Metal Chimneys in Residential Homes in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 11.10.2019 kello 12 alkaen. Paikkana on Hervannan kampuksen Rakennustalon sali RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Matti Kokkala. Kustoksena toimii professori Matti Pentti rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1245-9
Kuva: Mari Leppänen