Pluskokoiset naiset ovat perinteisesti jääneet sivustaseuraajiksi muodin maailmassa. Heitä ei ole juuri nähty muotilehdissä, mainoksissa, tai muissa muotimedian kuvastoissa. Digitaalisen viestinnän tarjoamien mahdollisuuksien seurauksena tilanne on kuitenkin muuttumassa. Pluskokoisten naisten kirjoittamilla muotiblogeilla on tässä muutoksessa keskeinen rooli.
Hanna Limatiuksen väitöstutkimus tarkastelee niitä kielellisiä keinoja, joilla pluskokoiset muotibloggaajat rakentavat yhteisöllisyyden, identiteetin ja voimaantumisen kokemusta blogiteksteissä ja -kommenteissa. Kahdestakymmenestä brittiläisestä blogista koostuvan tekstiaineiston lisäksi Limatius haastatteli kolmeatoista bloggaajaa kyselylomakkeiden avulla. Aineistoja analysoitiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä käyttäen.
Limatiuksen tutkimustulokset osoittavat, että vaikka pluskokoisten muotibloggaajien keskuudessa vallitsee vahva yhteisöllisyyden tunne, kyseinen blogigenre sisältää myös eroavaisuuksia ja hierarkioita, jotka eivät ole tulleet esille aiemmissa tutkimuksissa. Limatiuksen mukaan pluskokoiset naiset kirjoittavat muotiblogeja eri syistä. Toisille tärkeimmät syyt liittyvät niin kutsuttuun lihavuusaktivismiin ja pluskokoisten vartaloiden näkyviksi tuomiseen. Toiset taas kokevat olevansa ennen kaikkea muotibloggaajia ja haluavat tulla tunnustetuksi sellaisina, aivan kuten hoikemmatkin bloggaajat.
Limatiuksen tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten pluskokoisten muotibloggaajien yhteisön sisäiset normit ja rakenteet näkyvät bloggaajien käyttämässä kielessä. Yhteisön rajoja määritellään “me vastaan he” tyyppisellä kielellä. Kielitieteellinen lähestymistapa nostaa esiin myös ryhmän sisäisiä eroja. Esimerkiksi aktivismikeskeisten blogien kirjoittajat käyttävät useammin sanaa “lihava” (“fat”) neutraalissa, jopa positiivisessa merkityksessä.
– Perinteisesti negatiivisina pidettyjä termejä voidaan käyttää yhteisön sisällä ilman, että tarkoitus on loukata. Useat Limatiuksen tutkimat bloggaajat kokivat itsensä lihavaksi kuvaamisen voimaannuttavaksi. Limatius kuitenkin korostaa, että kaikki bloggaajat eivät näe asiaa samalla tavalla; blogiyhteisön sisällä käydään myös keskustelua siitä, mitä termejä on soveliasta käyttää, sekä siitä, kenellä on lupa käyttää niitä.
Limatius kokee tutkimuksensa vahvuudeksi sen, että se tarkastelee sosiaalisesti marginalisoitua ryhmää yhdistäen useita menetelmällisiä lähestymistapoja:
– Blogitekstien määrällisessä analyysissa ilmeni tilastollisesti merkittäviä eroja sen suhteen, millaista sanastoa bloggaajat käyttävät identiteettinsä rakentamiseen. Tutkimuksen laadullisessa tarkastelussa tuli puolestaan esiin se, mistä taustatekijöistä erot ja yhtäläisyydet ryhmän kielellisissä käytännöissä johtuivat, Limatius kertoo.
Muotiblogitekstit ovat tyypillisesti sävyltään positiivisia. Limatiuksen kyselytutkimus nosti kuitenkin esiin myös bloggaajien negatiiviset kokemukset, kuten kilpailuhenkisyyden ja kateuden. Toiset blogit saavat enemmän ja nopeammin seuraajia ja kaupallisia yhteistyökumppaneita, mikä voi tuntua muista epäreilulta. Siitä ei kuitenkaan välttämättä puhuta julkisesti. Kyselytutkimuksen tulokset täydensivät näin ollen kokonaiskuvaa blogiyhteisöstä.
Sosiaalisesti marginalisoitujen ryhmien verkkoviestintää tutkitaan usein siitä näkökulmasta, millainen suhde sillä on valtavirtaan. Limatius korostaa, että yhteisön sisäisen dynamiikan tutkiminen on yhtä tärkeää. Vaikka kaikki bloggaajat kokivat blogin kirjoittamisen pääosin positiiviseksi ja voimaannuttavaksi kokemukseksi, yksilöiden kokemukset saattoivat erota toisistaan paljonkin.
– Se, mikä tuntuu toisesta voimaannuttavalta, voi tuntua toisesta rajoittavalta, Limatius tiivistää.
Hanna Limatius on kotoisin Lieksasta ja asuu nykyään Sastamalassa.
Filosofian maisteri Hanna Limatiuksen englantilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja Communities of Empowerment: Exploring the Discourse Practices of Plus-Size Fashion Bloggers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnassa lauantaina 4.4.2020 klo 12 alkaen. Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Jos yhteydessä on häiriöitä, tilaisuutta voi seurata täältä.
Vastaväittäjänä toimii professori Crispin Thurlow Bernin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Päivi Pahta kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1489-7
Kuva: Jesse Limatius