Hyppää pääsisältöön

Toni Pakkanen: Ensihoitolääkärien antama hoito yhteydessä vähäisempään kuolemanriskiin vakavissa aivovammoissa

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114
23.10.2020 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Toni Pakkanen
Viime vuosina lääkärihelikopterien ympärillä on käyty kuumaa, ajoittain kiivastakin keskustelua. Varmuudella ei tiedetä, kuinka paljon toimintaan vuosittain käytettävät miljoonat auttavat potilaita. Toni Pakkanen arvioi väitöskirjassaan ensihoitolääkärien antaman hoidon vaikuttavuutta.

Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja kuljettamista jatkohoitoon. Ensihoitojärjestelmien ja niiden osien toiminnan ja tehokkuuden tutkiminen on haastavaa. Toni Pakkasen väitöskirja tarkastelee ensihoitolääkärien antaman hoidon vaikutusta potilaiden ennusteeseen ja erityisenä huomion kohteena ovat aivovammapotilaat.

Keväällä Suomen lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoivan FinnHEMS Oy:n omistus siirtyi yliopistosairaanhoitopiireiltä valtiolle. Lentotoiminnan järjestämiseen liittyviä ja kahta uutta tukikohtaa koskevia päätöksiä tehdään parastaikaa. Toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta ja vuosittaisen avustuksen taso on aiemmin ollut noin 30 miljoonaa euroa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa aivovammojen yleisimmät syyt ovat kaatumis- ja putoamistapaturmat (29–62 %) sekä liikenneonnettomuudet (41–59 %). Trafin ja Liikenneviraston vuonna 2016 tilaaman tutkimuksen mukaan liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 miljoonaa euroa ja vakava loukkaantuminen noin 790 000 euroa. Kustannukset sisältävät arviot muun muassa pelastustoimen, sairaanhoidon, kuntoutuksen ja uudelleen koulutuksen kustannuksista, menetetystä työpanoksesta ja menetetystä hyvinvoinnista.

Pakkasen väitöskirjan ensimmäinen tutkimus käsittelee äkillisesti vakavasti sairastuneen tai vaikeasti loukkaantuneen potilaan hoitoa ja ennustetta viiden vuoden seurantajaksolta. Tutkimuskohteena olivat ensihoitolääkärien hoitamien lähes viidensadan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan pitkäaikaisennusteet. Vuoden seurantajakson aikana potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 35 %. Vastaavasti takaisin itsenäiseen elämään toipui 55 % potilaista. Valtaosa nuorista ikäryhmistä (< 60-vuotiaat) toipui hyvin.

– Lääkäriyksikön tärkein tehtävä on tarjota hätätilapotilaille hoitoja, johon muut ensihoidon yksiköt eivät kykene. Hengenvaarallisesta lähtötilanteesta huolimatta yli puolet potilaista toipui hyvin, toteaa Pakkanen.

Väitöskirjan muut osatyöt käsittelevät vakavia aivovammoja. Tutkimuksissa vertailtiin ensihoitolääkärien antaman hoidon vaikuttavuutta. Aivovammapotilaiden hoitoa ja toipumista selvitettiin kahdessa tutkimuskohteessa (Helsingin ja Uudenmaan sekä Pirkanmaan alueella) lähes kymmenen vuoden ajalta.

– Tutkimusten tuloksista käy ilmi, että ensihoitolääkärien osallistuminen vakavan aivovamman ensihoitoon vähensi potilaiden kuolleisuutta 15 %. Kun huomioidaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset, voidaan todeta, että ensihoitolääkärien antamalla hoidolla on myös merkittävä myönteinen kustannusvaikutus yhteiskunnalle, Pakkanen kertoo.

Väitöskirjan johtopäätöksinä todetaan, että ensihoitolääkärien hoitamien äkillisesti sairastuneiden tai vakavasti loukkaantuneiden potilaiden pitkäaikaisennuste on hyvä. Lisäksi ensihoitolääkärien osallistuminen hoitoon on yhteydessä aivovammapotilaiden vähäisempään kuolleisuuteen ja parempaan ennusteeseen.

Kotkasta kotoisin oleva Toni Pakkanen työskentelee tällä hetkellä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten ensihoidossa sekä FinnHEMSin Kuopion tukikohdan lääkärihelikopterissa.

Erikoislääkäri Toni Pakkasen anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaan kuuluva väitöskirja The Impact of Emergency Medical Service Physicians on Patient Outcomes: With a focus on prehospital traumatic brain injury tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.10.2020 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Valtonen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arvi Yli-Hankala Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1518-4

Kuva: Janne Virtanen