Epilepsiaan sairastuu elämänsä aikana 4-5% väestöstä. Jopa kolmanneksella tauti on vaikeahoitoinen eli kohtauksia ei saada hallintaan lääkehoidolla.
Vagushermostimulaatio (VNS, vagus nerve stimulation) on palliatiivinen hoitomuoto niille vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaville potilaille, jotka eivät sovellu epilepsiakirurgiaan tai joiden kohtaukset jatkuvat siitä huolimatta.
VNS-hoidossa ihon alle asennettu pulssigeneraattori tuottaa ennalta määritettyjen asetusten mukaisesti stimulaatioita, jotka johdetaan vasemman vagus-hermon kautta potilaan aivoihin. VNS-laitteita asennetaan epilepsiapotilaille yhä enemmän ja Suomessa erityisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa VNS on jo vakiintunut hoitomuoto.
Kuljun väitöskirjan neljässä osajulkaisussa käsitellään VNS-hoitoa erityisesti responsiivisen stimulaation näkökulmasta. Ensimmäisessä tutkimuksessa vertailtiin perättäisten VNS- ja syväaivostimulaatiohoitojen vasteita. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka perinteistä VNS-hoitoa saaneiden potilaiden hoitovaste ja laitteen virrankulutus muuttuivat, kun stimulaattori päivitettiin myös responsiivisia stimulaatioita tuottavaan laitteeseen. Kolmannessa artikkelissa tutkittiin, kuinka laitteen asetusten muuttaminen vaikuttaa sen toimintaan ja neljännessä artikkelissa tutkittiin, kuinka responsiiviset stimulaatiot jakautuvat vuorokaudenajan mukaisesti.
Osatutkimukset osoittivat, että perättäisten VNS- ja syväaivostimulaatioiden vasteilla on samankaltaisuuksia. Responsiivisen stimulaation käyttöönoton myötä hoitotulokset paranivat ja stimulaatioasetuksia pystyttiin keventämään niin, että laitteen virrankulutus väheni. Laitteen ohjelmoinnilla pystytään vaikuttamaan merkittävästi stimulaatioiden määrään ja jakaumaan normaalien ja responsiivisten stimulaatioiden välillä. Responsiivisten stimulaatioiden vuorokausittainen jakauma näyttäisi muistuttavan kortisolinerityksen vuorokausittaista jakaumaa.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa laadukasta ja kliiniseen käyttöön soveltuvaa tietoa vaikeahoitoisen epilepsian VNS-hoidosta.
- Tutkimustulokset parantavat vaikeahoitoisen epilepsian hoitoa ja sekä vagushermostimulaation toiminnan ymmärrystä kansainvälisesti, Kulju arvioi.
Toni Kulju on kotoisin Kuopiosta ja työskentelee tällä hetkellä Tampereella.
LL Toni Kuljun lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja VNS Therapy for Refractory Epilepsy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.10.2020 klo 12:00 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapani Keränen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1687-7
Kuva: Ann-Sophie Rudolph