Väitös

Tomi Rajala: Viranomaisilla ja kansalaisilla on paljon syitä olla käyttämättä julkisen sektorin tulostietoja

Tomi Rajala
Julkisen sektorin tuottamaa yhteiskunnallista arvoa tehdään usein näkyväksi tulostietojen avulla. Tiedot julkisen sektorin saavuttamista tuloksista ovat kuitenkin hakeneet paikkaansa tietoperustaiseen päätöksentekoon tähtäävässä julkishallinnossa. Perustelujen kirjo tiedon käyttämiselle tai käyttämättä jättämiselle on ollut hyvin rikas. Tomi Rajala on pyrkinyt väitöstutkimuksessaan luomaan uutta tietoa tietojen käytön syistä ja niiden monimutkaisuudesta.

Tulostietoja tuotetaan nykyään paljon, mutta informaatiotarjottimen kasvu ei ole muuttanut peruskysymyksiä tiedon käyttämisessä. Edelleen pohdimme, kenen pitäisi käyttää tietoja ja miksi. Näitä kysymyksiä pohti myös Rajalan väitöskirja.

- Väitöskirjan yhtenä keskeisenä tuloksena nousi esille se, että ihminen perustelee omat tiedonkäyttötaipumuksensa karkeasti jaoteltuna yksilötekijöiden ja kontekstitekijöiden kautta, Rajala kertoo.

Koulutus tai sen puute, asenne, identiteetti, kyvykkyys, motivaatio sekä valta ovat esimerkkejä yksilöiden ominaisuuksista, joilla on perusteltu tiedon käyttötapoja.

Korkea koulutus kannustaa katsomaan tietoja auttamalla niiden ymmärtämistä. Toki korkea koulutus voi saada ajattelemaan niinkin, että asiat ovat tiedossa myös ilman tulostietojen tarkastelua. Kyvykkyys eli taito käyttää tulostietoja eri tarkoituksiin koetaan monesti tiedon käyttöä edistävänä tekijänä. Motivoitunut tiedonkäyttäjä on innokas tutustumaan tietoihin, kun taas epämotivoitunut jättää tiedot katsomatta. Osa selittää vallan puutteella vähäistä tiedon käyttöään.

Toisia valta-aseman puute usuttaa tarttumaan tietoon: oppositio tarttuu helposti hallituksen epäonnistumisista kertoviin tuloksiin. Asenteellakin on merkitystä. Esimerkiksi negatiivisen asenteen omaava henkilö valikoi herkästi huonoja tuloksia käyttöönsä jättäen käyttämättä uutiset hyvistä tuloksista.

Viranomainen ja kansalainen perustelee tiedonkäyttöään myös kontekstitekijöillä kuten sosiaalisilla paineilla, informaation tuottajan maineella, informaation laadulla tai informaatiokanavien ominaisuuksilla. Muun muassa median esille nostamat tulostiedot luovat sosiaalista painetta tarkastella tulostietoja päätöksenteossa.

Joskus tietoa ei voi käyttää, koska se on mahdollisen käyttäjän mukaan mitattu väärällä tavalla. Toisinaan mielikuva tulostietojen tuottajan maineesta ehkäisee tiedon käyttämisen.

- Mitä tulee informaatiokanaviin, niin käyttäjäystävällinen informaatiokanava yleensä rohkaisee ottamaan tietoa käyttöön siinä missä hankalakäyttöinen systeemi motivoi jättämään tiedon datavarastojen uumeniin, Rajala huomauttaa.

Ymmärtämällä edellä mainittuja tiedon käyttämisen perusteluja pystytään luomaan kannustimia tiedon käyttöönotolle. Tiedon käyttöönotto puolestaan rakentaa edellytyksiä luoda yhteistä tietopohjaa, jota ilman ei päästä tietoperustaiseen päätöksentekoon.

- Kyky kannustaa yhteiseen tiedonkäyttöön onkin demokraattiselle yhteiskunnalle tärkeä. Kyvyn rakentamista vaikeuttaa yksilö- ja kontekstitekijöiden yhteen kietoutuneisuus sekä yliyksinkertaiset mallit, joilla tiedonkäytön ongelmia pyritään tällä hetkellä ymmärtämään, Rajala toteaa.

Hallintotieteiden maisteri Tomi Rajalan hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Use and Non-use of Performance Information in the Public Sector – Scratching Beneath the Surface tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 11.12.2020 kello 12.  Väitöstilaisuus järjestetään Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Wouter Van Dooren Antwerpenin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jarmo Vakkuri Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1770-6

Kuva: Inkeri Venho