Hyppää pääsisältöön

Toivo on läsnä syöpää sairastavan lapsen hoidossa

Julkaistu 13.2.2019
Tampereen ammattikorkeakoulu
Syöpään sairastuu yhä useampi, Suomessa joka kolmas ihminen. Lapset huomattavasti harvemmin. Lasten syöpä kuitenkin riuhtaisee koko perheen mukaan raskaalle matkalle.

– 2-3 vuotta kestävät syöpähoitojaksot ovat pitkä aika sekä nuorelle potilaalle että perheelle, Stiina Storvik-Sydänmaa kertoo. Hän toimii lasten ja nuorten syöpähoidon opettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Usein toinen vanhemmista joutuu jäämään pois töistä keskittyäkseen lapsen hoitoon ja rankkoihin sairaalajaksoihin. Syövän hoito ja hoitotyö on paljon muutakin kuin lääkitsemistä ja sädehoitojen antamista. 

– Lasta ei voi hoitaa ilman perheen henkistä tukemista ja se tekee sairaanhoitajan työn haasteellisemmaksi, kertoo Storvik-Sydänmaa.

Storvik-Sydänmaa tietää, mistä puhuu. Hän on ollut lasten syöpäosastolla töissä useita vuosia ja erikoistunut lasten sairaanhoitoon.  Hän on nähnyt, miten perheiden tavallinen elämä pirstaloituu silmänräpäyksessä. Vanhempien suru ja koko perheen suru on jatkuvasti läsnä.

– Vanhempien suru pitää osata kohdata. Toivon ylläpitäminen raskaiden sairaalajaksojen välillä on tärkeää. Ilman toivoa ihminen ei jaksa elää, kertoo Storvik-Sydänmaa.  

Sairaalajakson aikana lapsi kehittyy ja kasvaa. Lapsen kasvun tukena sairaalassa käy leikinohjaajia ja opettajia. Myös mukavaa tekemistä järjestetään päivittäin, esimerkiksi sairaalaklovnit käyvät hauskuuttamassa pikkupotilaita.

Syöpää sairastavien lasten hoito keskittyy Suomessa viiteen yliopistosairaalaan. Lasten syövistä yleisin on leukemia ja toisena tulevat kasvaimet, erityisesti aivokasvaimet. Syövän nujertamiseen tarkoitettuja syöpähoitoja annetaan pohjoismaalaisilla hoito-ohjelmilla. Jokaiselle päivälle on oma hoito-ohjelma, jota noudatetaan erittäin tarkasti koko hoitoprosessin ajan.

– Suomessa syövän hoitotulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja 80 - 85 prosenttia syövistä saadaan nujerrettua, täsmentää Storvik-Sydänmaa.

Syövän hoitotyö muodostuu monialaisesta osaamisesta

Tampereen ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä syövän hoitotyön kehittämisessä Tampereen yliopistollisen sairaalan sekä Syöpäkeskuksen kanssa. Syöpäkeskustoiminnalle tarjotaan syövänhoitoa tukevaa opetusta ja koulutusta.

– Opinnäytetöiden ja kehittämishankkeiden avulla tuodaan uutta tietoa sovellettavaksi toimintaan. Lisäksi tuotamme erikoistumiskoulusta, mitä Syöpäkeskus ja muut syöpäpotilaan hoitoon osallistuvat yksiköt tarvitsevat, Katja Muurinen kertoo. Hän toimii lehtorina ja opettaa syövänhoitoa sairaanhoitajatutkinnon syventävissä opinnoissa.

Terveysalan ammattilaisille suunniteltu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju -erikoistumiskoulutus syventää osallistujan ammatillista osaamista. Koulutuksessa kehitetään laaja-alaisesti oman asiantuntijuusalueen edellyttämää osaamista syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan syövänhoidon eri vaiheissa. Syövänhoitoon valmennetaan kaikissa terveysalan amk-tutkintojen opinnoissa. Tutkinto-opiskelijoille TAYS on erinomainen harjoittelupaikka.

– Kun sairaanhoitajat opiskelevat syövän lääkehoitoa, lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden hoitoa, perehtyvät bioanalyytikot kudosanalytiikkaan ja röntgenhoitajat keskittyvät diagnostiikkaan, sädehoitoon sekä laaja-alaiseen ohjaukseen. Kätilöt opiskelevat gynekologista syöpää sairastavien hoitoa. Fysioterapeutit keskittyvät syöpäsairaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Terveydenhoitajien opinnoissa painottuu syöpäsairauksien ennaltaehkäisy, Lea Yli-Koivisto, Terveys- ja sosiaalipalvelut yksikön johtaja kertoo.

Viime maaliskuussa käynnistynyt EduPal-hanke keskittyy palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen opetuksen kehittämiseen. Hanke toteutetaan viiden lääketieteellisen tiedekunnan ja 15 ammattikorkeakoulun voimin OKM:n rahoittamana.

Lisätietoa:
Lehtori Stiina Storvik-Sydänmaa, Tampereen ammattikorkeakoulu, stiina.storvik-sydanmaa [at] tuni.fi
Lehtori Katja Muurinen, Tampereen ammattikorkeakoulu, katja.muurinen [at] tuni.fi

 

 

Teksti: Kukka-Maaria Korko
Kuva: Pixabay