Hyppää pääsisältöön

Toisen jäte voi olla toiselle resurssi - teollisissa symbiooseissa kaikki hyötyvät

Julkaistu 29.3.2021
Tampereen ammattikorkeakoulu
Noora Markkanen ja Silja Kostia
”Pirkanmaalla on paljon hyviä aihioita teollisiin symbiooseihin”, summaavat Noora Markkanen ja Silja Kostia Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeen yhden tärkeän tavoitteen.
Symbioosi on biologiasta tuttu kahden eliölajin tiivistä, molempia osapuolia hyödyttävää yhteiseloa kuvaava termi. Teolliset symbioosit puolestaan ovat yritysten välisiä kokonaisuuksia, joissa yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, osaamista, teknologiaa tai palveluita. Näin toisen jäte tai sivuvirta voi olla toiselle resurssi ja raaka-aine.

Nyt teollisten symbioosien syntyä halutaan vauhdittaa myös Pirkanmaalla. Marraskuussa 2020 käynnistyneen Tampereen ammattikorkeakoulun PITS – Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeen myötä TAMK toimii koko maakunnan alueellisena koordinaattorina teollisten symbioosien edistämisessä.

– Haluamme keskittyä erityisesti pk-yrityksiin, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta, resursseja tai osaamista hoitaa kaikkea yksin. Suuryrityksethän voivat usein hyödyntää yhden yksikön sivuvirtoja toisessa yksikössään, kertoo TAMKin hankkeen käynnistymistä vetänyt yliopettaja Silja Kostia.

Valtakunnallisesti toimintaa ohjaa ja kehittää Teolliset symbioosit Suomessa eli FISS (Finnish Industrial Symbiosis System). Se on valtion omistaman, kestävän kehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavan, Motiva Oy:n koordinoima kansallinen konsortio. FISS-toimintaa on jo 14 maakunnassa.

Silja Kostia
TAMKin Circular & Bioeconomy Actions – tutkimusryhmän vetäjä Silja Kostia toivoo hankkeessa löytyvän paljon hyviä aihioita teollisiin symbiooseihin.

Toiminnan keskiössä pk-yritykset kolmelta teollisuuden alalta

Hyvänä esimerkkinä Kostia mainitsee TAMKin  Herää Pahvi -hankkeessa alkunsa saaneen Fazerin innovaation. Yhtiön oman myllyn sivuvirtana syntyvästä kaurankuorijätteestä valmistetaan nyt leipien pakkaukseen käytettäviä pusseja.

Vastaavia innovaatioita halutaan nyt synnyttää pirkanmaalaisten pk-yritysten kesken erityisesti paperi- ja pakkausteollisuuden, rakennusteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden aloilla.

– Tavoitteenamme on auttaa pk-yrityksiä näkemään niitä resursseja, joita heillä on ja jotka voivat olla arvokkaita jollekin toiselle. Kyse ei aina ole vain tuotannon sivuvirroista tai jätteestä. Resurssi voi aivan yhtä hyvin olla myös käyttämätöntä kapasiteettia, osaamista tai teknologiaa, sanoo PITS-hankkeen projektipäällikkö, lehtori Noora Markkanen.

Symbiooseja synnytetään ideointipajoissa

FISS-toimintamallissa tärkeänä työkaluna on työpajatoiminta, jossa pyritään eri alojen ja yritysten keskinäisen yhteistyön kautta löytämään aihioita kaikkia hyödyttävien symbioosien synnyttämiseksi. PITS-hankkeessa työpajoista puhutaan ideointipajoina, joita tullaan järjestämään kolmivuotisessa hankkeessa kaikkiaan kuusi.

– Halusimme välttää työpajaähkyä ja korostaa, että näissä ideointipajoissa tärkeintä on yritysten tuominen yhteen ideoimaan ja löytämään uusia kehitysaihioita ja tekemään näkyväksi niitä uusia mahdollisuuksia, joita symbiooseista syntyy, sanoo Markkanen.

Ideointipajoissa syntyviä symbioosien aihioita voidaan projektin puitteissa auttaa tietyssä määrin eteenpäin. Varsinaista kehitystyötä ei yritysten puolesta voida tehdä, mutta mahdollisten yhteistyötä vaikeuttavien haasteiden ja esteiden selvittämisessä voi projekti yrityksiä auttaa.

– Voimme auttaa syntyneitä aihioita esimerkiksi tekemällä selvitystyötä vaikkapa lainsäädäntöön tai teknologiaan liittyen. Selvitystyötä voidaan tehdä joko projektin asiantuntijaresursseilla tai opinnäytetöinä. Tärkeää on kuitenkin, että selvitysten tulokset ovat kaikkien yritysten saatavilla, Kostia tarkentaa.

Noora Markkanen
PITS-hankkeen projektipäällikkö Noora Markkanen iloitsee ensimmäisessä työpajassa vallinneesta positiivisesta vireestä ja aktiivisesta keskustelusta

Alueellisuus tärkeää esimerkiksi jätteiden kuljetuksessa

–  Jos korona vain sallii, tavoitteenamme on pitää tilaisuudet muualla kuin Tampereen kampuksella. Tämä on paitsi tärkeä mahdollisuus tehdä toimintaa tunnetuksi eri puolilla Pirkanmaalla, myös hyvä mahdollisuus TAMKille näkyä ja näyttäytyä myös Tampereen ulkopuolella, sanoo Kostia.

Alueellisuus on muutenkin resurssiviisauteen pyrkivässä toiminnassa keskiössä.

– Jätteiden kuljetus pitkiä matkoja tuo paitsi kustannuksia myös kasvattaa turhaan hiilijalanjälkeä. Siksi on tärkeää, että pirkanmaalaiset yritykset voivat löytää alueellisia ratkaisuja symbiooseille, Kostia painottaa.

Hyvät esimerkit esiin

PITS-hankkeessa ja ideointipajoissa luotetaan vahvasti myös esimerkin voimaan. Maaliskuussa verkossa järjestettyyn, ensimmäiseen ideointipajaan osallistui noin 30 pirkanmaalaista yritystä ja toimijaa. Verkostoitumisen ja ideoinnin lomassa esiteltiin FISS-toimintaa Kouvolan seudulla, pirkanmaalaisen Nextiilin tekstiilinkierrätystä sekä Fazerin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämää kaurankuoria hyödyntävää pakkausmateriaalia.  

Todella hyvät ideat menevät usein liikesalaisuuksien piiriin, mutta tavoitteena on, että jatkossa PITS-projektin ideointipajoihin ja webinaareihin esiteltävää saataisiin myös eri puolille Pirkanmaata syntyneistä uusista symbiooseista ja niiden aihioista.

Ensimmäinen ideointipaja lupasi tämän suhteen hyvää.

– Keskustelu pienryhmissä oli aktiivista ja niissä oli todella hyvä vire. Se mitä yhden toimialan ideointiryhmässä listattiin tarpeina, tuntui menevän hyvin yhteen sen kanssa mitä löytyi toisen toimialan sivuvirtojen ja resurssien listalta. Tästä on hyvä jatkaa, iloitsee Markkanen.

*******

Pirkanmaan teolliset symbioosit (PITS) on Pirkanmaan liiton Euroopan aluekehittämisrahastosta rahoittama vuosille 2020-2023 ajoittuva hanke, jonka tavoitteena on synnyttää teollisia symbiooseja ja auttaa pirkanmaalaisia pk-yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa yhteistyössä muiden yritysten kanssa jäte- ja sivuvirtoja hyödyntämällä.

 

Lisätiedot:

Silja Kostia, yliopettaja, Circular & Bioeconomy Actions – tutkimusryhmän vetäjä, Tampereen ammattikorkeakoulu

silja.kostia [at] tuni.fi (silja[dot]kostia[at]tuni[dot]fi)

Noora Markkanen, lehtori, PITS-hankkeen projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, noora.markkanen [at] tuni.fi (noora[dot]markkanen[at]tuni[dot]fi)

 

PITS-hankkeen sivut

 

Teksti: Helena Pekkarinen

Kuvat: Emmi Suominen