Hyppää pääsisältöön

Tieto- ja asiantuntijatyössä kohonnut riski eläköityä mielenterveyssyistä

Julkaistu 16.9.2020
Tampereen yliopisto
epätarkka ihmishahmo kevään valossa
Toimihenkilöillä, eli erilaisia asiantuntija- ja toimistotyötä tekevillä, näyttää olevan lisääntynyt riski depressioeläköitymiseen, kertoo uusi Tampereen yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa korostui myös opiskelijoiden merkittävä riski varhaiseläköitymiseen mielenterveyssyistä sekä koulutus- ja tulotason merkittävä yhteys eläköitymisriskiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia 18-64 -vuotiaita vuosina 2010 - 2015 mielenterveyshäiriö-diagnoosilla ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeen saaneita ja heille koko väestöstä kerättyä kontrolliryhmää. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyseläköitymisen ja sosioekonomisen aseman yhteyttä huomioiden erikseen mielialahäiriöiden ja psykoottisten häiriöiden luokat.

Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläköityneet asuivat useammin yksin ja heillä oli alhaisempi koulutus- ja tulotaso. Yhteys oli peräti suoran trendin kaltainen: mitä korkeampi koulutus- ja tulotaso, sitä matalampi riski varhaiseläköitymiseen.

Poikkeuksellista tässä tutkimuksessa oli sen osoittaminen, että kun koulutustaso, tulotaso ja perhetyyppi otettiin huomioon, ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä oli korkeampi eläköitymisriski kuin suorittavaa työtä tekevillä kaikessa mielenterveyssyistä johtuvassa eläköitymisessä ja erityisesti mielialahäiriöiden osalta.

- Aiempi tutkimus on osoittanut sosioekonomisen aseman ja tulojen olevan yhteydessä mielenterveydenongelmista johtuvan varhaiseläköitymisen riskiin. Tuoreet asiantuntija- ja toimistotyötä koskevat tuloksemme mahdollisesti tavoittavat nykyisen työelämän psykososiaalisen kuormittavuuden vaikutukset tietotyötä tekevien työkyvylle, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, psykologi Tino Karolaakso Tampereen yliopistosta kertoo.

- Monet kuvaavat työhönsä liittyvän kiireen ja suorituspaineiden olevan paikoitellen kohtuuttomia, josta kuulen paljon myös toisessa työssäni työterveyspsykologina, Karolaakso kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että yksi työkyvyttömyyseläköitymisen merkittävimmistä riskiryhmistä ovat opiskelijat, joiden opintojen eteneminen ja valmistuminen ovat viivästyneet. Heidän riskinsä eläkkeelle siirtymiseen oli lähes kolminkertainen kaikessa mielenterveyssyistä johtuvassa eläköitymisessä ja 3,5-kertainen mielialahäiriöistä johtuvassa eläköitymisessä verrattuna suorittavaa työtä tekeviin.

Tämän ilmiön taustalla on mahdollisesti hahmotettavissa kehityksellisten riskitekijöiden ja mielenterveyden ongelmien kasautumista ja toisaalta opiskelijavaiheeseen usein kuuluvia itsenäisen elämän rakentamiseen liittyviä haasteita. Osaa eläköitymisriskistä mahdollisesti selittää myös aikuisopiskelijoiden tai opiskeluihin ammatillisena kuntoutuksena osallistuvien osuus eläköityjissä.

- Havaitsimme eläköityneiden opiskelijoiden olevan keskimäärin vanhempia kuin kontrolliopiskelijoiden: siinä missä kontrolliopiskelijoiden keski-ikä oli 26 vuotta, kaikessa mielenterveyssyistä johtuvassa eläköitymisessä vastaava oli 28 vuotta ja mielialahäiriöiden osalta peräti 31 vuotta. Tämä voi kertoa väestönosastamme, joka on kamppaillut jo useita vuosia opiskelukykyä haittaavien mielenterveyden ongelmien kanssa ennen varhaiseläkkeelle siirtymistä, Karolaakso huomauttaa.

- Nämä tulokset rohkaisevat meitä tarkastelemaan tarkemmin opiskelijoiden mielenterveyteen ja heidän hyvinvointiinsa panostamista mahdollisimman varhain, kun opintojen eteneminen viivästyy. Tämä voi näiden tulosten valossa olla merkittävä osa väestön varhaiseläköitymisen ehkäisemistä, Karolaakso sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tietoja Suomen kansalaisten työkyvyttömyyseläköitymisestä ja sosioekonomisista tiedoista. Tutkimuksen julkaisi European Journal of Public Health -tiedejulkaisu.

Karolaakso, T., Autio, R., Näppilä, T., Nurmela, K., & Pirkola, S. (2020). Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland. European Journal of Public Health, ckaa132.
https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaa132

Lisätietoja:
Psykologi, väitöskirjatutkija Tino Karolaakso, puh. +358 50 318 2608,  tino.karolaakso [at] tuni.fi
Professori Sami Pirkola, sami.pirkola [at] tuni.fi
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 16.9.2020

Kuva: Saara Lehtonen