Hyppää pääsisältöön

Temperamentti ennustaa masennuksen hoitovastetta ja ahdistuneisuutta haitallisesta alkoholinkäytöstä kärsivillä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114
7.2.2020 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Vesa Paavonen
Masennuksen hoitovasteen yksilöllisiä ennustetekijöitä tunnetaan vain rajallisesti. Lääketieteen lisensiaatti Vesa Paavonen totesi väitöstutkimuksessaan, että hyväksynnän hakeminen -temperamenttiominaisuuden positiivinen muutos kuuden viikon akuuttihoidon aikana ennusti masennuksen hoitovastetta erityisesti alkoholia haitallisesti käyttävillä potilailla. Kuuden viikon kohdalla määritetty matala hyväksynnän hakeminen -ominaisuus ennusti myös huonompaa masennuksen kehityskulkua kahden vuoden seuranta-aikana.

Paavonen tutki väitöskirjassaan, kuinka eri temperamentti- ja luonnepiirredimensiot, muutokset niissä akuuttihoidon aikana ja niiden muodostamat kokonaisprofiilit ovat yhteydessä masennuksesta toipumiseen sekä ahdistuneisuushäiriöiden samanaikaissairastavuuteen haitallisesta alkoholin käytöstä kärsivillä psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla.

Masennushäiriöt ovat olleet kasvava kansanterveydellinen huolenaihe Suomessa 2000-luvulla ja niiden vuosittainen esiintyvyys on noin kymmenen prosenttia Suomen väestössä. Masennus sairautena on eri oireista koostuva oireyhtymä ja sen eri oireiden taustalla vaikuttavat todennäköisesti erilaiset geneettiset, biologiset, kognitiiviset tai behavioraaliset mekanismit.

Yksilöllinen temperamentti kuvastaa ihmisen periytyviä ja varhaisina elinvuosina vakiintuvia tapoja kokea ja reagoida yksilöllisesti eri tilanteissa. Robert Cloningerin kehittämän, osittain biologisiin tutkimuksiin perustuvan dimensionaalisen temperamenttiteorian mukaan ihmisen temperamentti koostuu yksilöllisistä variaatioista vaikeuksien välttäminen-, hyväksynnän hakeminen-, elämyshakuisuus- ja sinnikkyys -ominaisuuksien jatkumoilla.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että muun muassa samanaikainen ahdistuneisuushäiriö tai päihteidenkäyttöhäiriö ovat yhteydessä huonompaan masennuksen hoitovasteeseen. Tiettyjen yksilöllisten temperamentti- ja luonnepiirreominaisuuksien tiedetään myös olevan yhteydessä sekä masennuksen riskiin ja hoitovasteeseen että toisaalta myös kohonneeseen päihdehäiriön riskiin, ja tietyt temperamentin poikkeavuudet ovat olleet yhteydessä ahdistuneisuushäiriöihin.

Sitä, kuinka haitallinen alkoholinkäyttö mahdollisesti muuttaa temperamentin vaikutusta masennuksen hoitovasteeseen, on tutkittu vain vähän. Paavosen tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, joka analysoi temperamenttimuutoksien ja luonnepiirteiden muutoksien yhteyttä masennuksen hoitovasteeseen hoidon akuuttivaiheen aikana haitallisesta alkoholinkäytöstä kärsivillä masennuspotilailla. Paavosen tutkimus lisää tietoa myös siitä, miten tiettyjen eri temperamenttidimensioiden yhdistelmien mukaiset temperamenttiprofiilit ovat yhteydessä eri ahdistuneisuushäiriöiden samanaikaissairastavuuteen ja masennuslääkevasteeseen.

Väitöstutkimus osoittaa, että matala hyväksynnän hakeminen -temperamenttiominaisuus on yhteydessä huonompaan masennusjaksosta toipumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja myös pitkällä aikavälillä (kahden vuoden seurannassa) monioireisilla psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla.

Yhdessä aikaisempien tutkimustulosten kanssa matala hyväksynnän hakeminen -temperamenttiominaisuus kuvautuukin mahdollisena merkkinä kohonneesta riskistä masennuksen hoitoresistenssille ja runsaammalle päihdekäytölle tässä potilasryhmässä. Yhdessä voimakkaan vaikeuksien välttäminen- ja matalan sinnikkyys -ominaisuuden kanssa matala hyväksynnän hakeminen -ominaisuus muodostaakin temperamenttiprofiilin, johon liittyy merkittävästi korkeampi ahdistuneisuushäiriöiden ja etenkin sosiaalisten tilanteiden pelon samanaikaissairastavuuden riski.

- Tutkimuksessa saatu lisätieto voi auttaa jatkossa tunnistamaan aikaisemmin nämä vaikeammasta oirekuvasta kärsivät potilaat, joiden masennuksen hoito saattaa edellyttää tavanomaisesta poikkeavien tuki- ja hoitomuotojen hyödyntämistä, Paavonen toteaa.

Paavonen on valmistunut ylioppilaaksi Parkanon lukiosta vuonna 2003, lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2011 ja psykiatrian erikoislääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019.

Lääketieteen lisensiaatti Vesa Paavosen psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Temperament and Character in Depression, Anxiety, and Alcohol Use Problems tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 7.2.2020 klo 12:00 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Miettunen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Olli Kampman.

Väitöstutkimus on toteutettu yhdessä Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja siihen voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1431-6

Kuva: Aino Vuokola