Yhteistyö

Tekstiilitekniikan koulutusta tarvitaan taas

Ulla Häggblom ja Tiina Ylinen
Yliopettaja Ulla Häggblom ja TAMKin tekstiililaboratorion projekti-insinööri Tiina Ylinen uskovat suomalaisen tekstiiliosaamisen uuteen kasvuun.
Tekstiiliteollisuus ei enää ole se auringonlaskun ala, jona sitä vielä jokunen vuosi sitten pidettiin. Uudet innovaatiot, puupohjaiset kuidut, kierrätystekstiilien hyödyntäminen ja ekologisten arvojen korostuminen luovat uutta kysyntää myös alan tekniselle osaamiselle.

Tekstiilitekniikan koulutukselle on nyt selkeää yhteiskunnallista painetta. Maailma on hyvin erilainen kuin vielä seitsemän vuotta sitten, kun tekstiili-insinöörien koulutus lopetettiin Tampereen ammattikorkeakoulussa. Alalla on uudenlaista kysyntää ja tarvetta insinööriosaamiselle, sanoo TAMKin biotuotetekniikan tutkinnosta vastaava yliopettaja Ulla Häggblom.

Tämän vahvistaa myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n yhdessä Aalto-yliopiston ja TAMKin kanssa tänä syksynä toteuttama, alan yrityksille suunnattu kyselytutkimus. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista, lähes 150 yrityksestä, pitää tekstiilitekniikan koulutusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Uudet kuidut ja ympäristötietoisuus uusien tarpeiden ajureina

Ekologisuuden ja eettisyyden merkityksen kasvu maailman tekstiilintuotannossa on kasvattanut toisaalta tarvetta kehittää uusia, puuvillaa korvaavia kuituja ja toisaalta uutta teknologiaa esimerkiksi kierrätystekstiilien käsittelyyn.

Uusien tekstiilin raaka-aineiden ja ympäristöystävällisempien teknologioiden kehittämisessä suomalainen osaaminen on maailman huippua. Puuvillahan ei ole kovin ekologinen materiaali. Se vaatii paljon viljelytilaa, jota voitaisiin käyttää myös ruoantuotantoon. Lisäksi sen viljelyssä käytetään paljon vettä, Häggblom muistuttaa.

Ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi myös tuoteturvallisuuden ja laadun merkitys on korostunut.  Yrityksille ja kuluttajille on yhä tärkeämpää tietää miten, missä ja mistä raaka-aineista tuotteet on valmistettu.

Tekstiilitekniikka osana biotuotemateriaalien koulutusta

TAMKissa tekstiilitekniikasta kiinnostuneille tarjotaan nyt vapaavalintaista opintokokonaisuutta osana biotuotemateriaalien koulutusta. Kokonaisuuden keskeisiä teemoja ovat lanka- ja tekstiilirakenteen tuntemisen ja viimeistelyn lisäksi ekologisuus, turvallisuus ja laadunhallinta. Tulevaisuudessa koulutusta on tarkoitus täydentää tarpeen mukaan.  

Ensi syksynä tiedämme enemmän kokemuksista sekä mahdollisten lisämoduulien tarpeesta. On muistettava, että nyt ei herätetä henkiin vanhaa tekstiili-insinöörikoulutusta, vaan nyt luodaan uutta koulutusta vastaaman tämän ajan muuttuneisiin tarpeisiin. Tässä kehitystyössä olemme vasta alussa, Häggblom toteaa.

Erilliselle tekstiili-insinöörin tutkinto-ohjelmalle ei Häggblom kuitenkaan näe tarvetta.

Tekstiilihän on biotuotemateriaali siinä missä puu ja kartonkikin. Ymmärrys sellusta avaa ovia sekä paperi- että tekstiiliteollisuuteen. On hienoa nähdä, miten puukuidusta voidaan kehittää uusia ympäristöystävällisiä materiaaleja myös tekstiiliteollisuuden käyttöön. Suomessa on uusia, rohkeita avauksia tällä alalla.

Opiskelijoille tekstiilitekniikan opintokokonaisuuden sisällyttäminen tutkintoonsa voi avata ovia juurikin näitä rohkeita avauksia tekeviin yrityksiin.

Tarvetta tekstiilitekniikan osaajille on toki muuallakin. Opiskelijoillamme on myös vahva prosessiosaaminen, ja monissa yrityksissä tarvitaan myös osaamista niin laadunhallinnasta kuin materiaalituntemuksestakin, Häggblom painottaa.

Vahvuutena moderni tekstiililaboratorio

Nyt tarjolla olevan koulutuskokonaisuuden yhtenä teemana on tekstiilien testaus. Siinä TAMKin vahvuutena on oma tekstiililaboratorio, joka mahdollistaa opiskelijoille tehokkaan oppimisen itse testaamalla ja tekemällä.

Laboratorio tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuden puolueettomaan testaus- ja analyysipalveluun. Uusimmat laitteet esimerkiksi värien-, valon- ja säänkeston testaamiseen ovatkin olleet varsin kysyttyjä.

Tekstiililaboratorion toiminta säilytettiin TAMKIssa, vaikka koulutus välillä lopetettiinkin.

Onneksi! Sen ansiosta kontaktipinta alan yrityksiin on pysynyt aktiivisena ja voimme jatkossa palvella heitä niin analyysipalveluissa kuin täydennyskoulutuksissakin, Häggblom iloitsee.

Yhteistyötä Aalto-yliopiston ja yritysten kanssa

TAMK ja Aalto-yliopisto ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan, kun oppilaitokset ovat yhdessä ja erikseen etsineet ratkaisuja tekstiiliosaajien kouluttamiseen. Aalto-yliopiston kemiantekniikan koulutusohjelmassa alkaa keväällä 2021 tekstiilikemian sivuaine, joka on tarkoitus laajentaa myöhemmin uudenlaiseksi tekstiilialan maisteriohjelmaksi.

Korkeakoulujen yteistyötä on suunnitteilla myös uusien koulutusten suhteen, erityisesti yritysten jatkuvan oppimisen tarpeita ajatellen. Tutkinto-ohjelmien opintokokonaisuuksia voidaan muokata työelämän tarpeisiin esimerkiksi täydennyskoulutuksina, erikoistumisopintoina tai avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kautta tarjottaviksi.

On tärkeää, että voimme peruskoulutuksen lisäksi vastata räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla yritysten tarpeisiin, Häggblom painottaa.

Mitä ne tarkalleen ovat, siihen haettiin vastauksia yhdessä Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ja Aalto-yliopiston kanssa toteutetulla kyselyllä. Tuoreen kyselyn tarkemmat tulokset ovat vielä analysoimatta, mutta se on jo selvää, että tarvetta koulutukselle on.

Tekstiiliala elää juuri nyt mielenkiintoista ja värikästä aikaa. On hienoa olla osana tätä kehitystä ja luoda koulutuksia alan tarpeisiin. Tässä koronakriisin, irtisanomisten ja lomautusten leimaamassa ajassa tekstiiliala voi olla se valonpilkahdus, joka luo uutta ja työllistää, Häggblom uskoo.

 

Lisätiedot:

Ulla Häggblom, Yliopettaja, biotuotekniikka, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, ulla.haggblom [at] tuni.fi ()

 

Teksti: Helena Pekkarinen

Kuva: Saara Lehtonen

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Yhteistyö

Uusimmat uutiset