Teknologiateollisuudessa on pulaa tekijöistä – TAMKin konetekniikan insinöörikoulutus kouluttaa alalle uusia osaajia

Mediassa on uutisoitu ajoittain siitä, että varsinkin konepajat kärsivät työvoimapulasta. Pulaa on sekä suorittavan että toimihenkilötason tekijöistä. Erityisesti maakunnissa olevilla yrityksillä on ollut vaikeuksia rekrytoida koneinsinöörejä. Tampereen ammattikorkeakoulussa tulevia konetekniikan insinöörejä opettavan lehtori Erkki Kiviniemen mukaan yhtä syytä työntekijäpulaan on vaikea nimetä. Nopeaa ratkaisua työntekijäpulaan ei ole kuitenkaan näköpiirissä ja oppilaitoksista valmistuu rajallinen määrä uusia tekijöitä.

– Eräs merkittävä syy työvoimapulaan on nykyisten työtekijöiden eläköityminen. Nykypäivän insinöörityö konepajassa vaatii korkeatasoista tietoteknistä osaamista ja oma-aloitteellista tekemistä. Tällaisten henkilöiden löytäminen on nykyään vaikeampaa. 

Yritysten rekrytointitarpeesta Pirkanmaalla ja koko Suomessa voi Kiviniemen mukaan päätellä, että niiden usko tulevaisuuteen on korkealla tasolla.

– Yleismaailmallinen epävarmuus lisää yritysten haluja pitää toimintansa Suomessa ja siirtää jo ulkoistettua toimintaansa takaisin kotimaahan. Tämä lisää investointitarvetta Suomessa. 

Koneinsinööri voi työllistyä mitä moninaisempiin tehtäviin ja yrityksiin 

Kiviniemen mukaan konetekniikan ala ei houkuttele tarpeeksi kiinnostuneita hakijoita. Mielikuvat vaikuttavat.

– Konetekniikkaan liittyvä työ mielletään edelleen likaiseksi ja savuiseksi, vaikka todellisuudessa lähes kaikkien koneinsinöörien työ on niin sanottua siistiä sisätyötä. Myöskään konetekniikan insinöörityötä ei esitetä missään – ei ole vaikkapa televisiosarjoja, kuten esimerkiksi poliisin työstä on, Kiviniemi kertoo.

Koneinsinööri voi työllistyä mitä moninaisempiin tehtäviin ja yrityksiin. Laaja-alaisesta koulutuksesta johtuen koneinsinöörit päätyvät useille eri teollisuuden aloille, ei pelkästään konepajoihin. Konetekniikan ammattien työnkuvaa tulisikin kirkastaa vastaamaan nykypäivän tilannetta, jotta ala houkuttelisi uusia hakijoita. 

Kaikesta tietotekniikasta huolimatta maailma tarvitsee fyysisiä asioita, joihin konetekniikka kytkeytyy. Konetekniikan ydinosaamista on edelleen perustekniikka, kuten esimerkiksi mekaniikka, hydrauliikka, pneumatiikka ja materiaalitekniikka. 

­– Nykyään se on koneinsinöörin työnkuvan viitekehys. Enenevässä määrin tähän raamiin kytkeytyy tietotekniikka eri muodoissaan. Lähes kaikki konetekniset laitteet sisältävät valtavasti tietotekniikkaa ohjelmistoineen. Eli laaja-alaista tietoteknistä osaamista vaaditaan enenevässä määrin – unohtamatta koneteknistä viitekehystä. Nykypäivän koneinsinöörin tärkein työkalu on tietokone ohjelmistoineen. 

Vahva yritysyhteistyö mukana koulutuksen kehittämisessä 

TAMKin insinöörikoulutus vastaa Kiviniemen mukaan hyvin alan osaamistarpeisiin, ja koulutusta kehitetään jatkuvasti yritysmaailmasta saatujen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kehitystyössä on avainroolissa konetekniikan neuvottelukunta, jossa on edustettuna useita alan johtavia yrityksiä. 

– Olemme paljon tekemisissä yritysten kanssa esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöihin ja kehityshankkeisiin liittyen. Saamamme palautteen perusteella päivitämme tutkinnon sisältöä vastaamaan yrityksissä olevaa osaamistarvetta. Ammattikorkeakoulusta valmistuneelta insinööriltä odotetaan käytännönläheistä otetta työhön, ja tähän valmennamme opiskelijoitamme jo opiskelujen aikana muun muassa yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. 

Työtä löytyy erilaisille persoonille 

– Kärjistetysti voi sanoa, että tekemistä löytyy niin introvertille, extrovertille ja niiden välistä oleville persoonille. Tyypillisiä koneinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi tuotesuunnittelija, ostoinsinööri, myynti-insinööri, tuotantopäällikkö tai laatuinsinööri. Meillä konetekniikan opiskelija voi erikoistua koneautomaatioon, tuotantotekniikkaan, älykkäisiin koneisiin, tuotekehitykseen ja lentokonetekniikkaan. Sivuaineena voi opiskella tuotantotaloutta. 

Insinööriksi voi opiskella myös monimuotoryhmässä työn ohessa. 

– Tätä hyödyntävät erityisesti alan vaihtoa suunnittelevat henkilöt ja yritykset, jotka jatkokouluttavat työntekijöitään. Teemme paljon hankeyhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa kehittääksemme alan osaamista. Järjestämme monenlaista yrityksille räätälöityä täsmäkoulutusta, Kiviniemi tarkentaa.
  

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Saara Lehtonen