Hyppää pääsisältöön
Väitös

Teemu Mikkonen: Lukiolaisten tulkinnat verkkolähteiden luotettavuudesta vaihtelevat

Tampereen yliopisto
SijaintiKanslerinrinne 1, Tampere
Keskustakampus, Pinni B, luentosali B1096 ja etäyhteys
Ajankohta5.9.2025 12.00–16.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Teemu Mikkonen.
Kuva: Mari Ainasoja
Yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Mikkonen tutki väitöskirjassaan, miten lukiolaiset arvioivat verkkolähteiden luotettavuutta oppimistehtävien yhteydessä. Mikkosen informaatiotutkimuksen alan väitöskirjatutkimus tuo uusia näkökulmia kriittisen lukutaidon ja informaatiolukutaidon kehittämiseen. Tutkimus osoittaa, että vaikka oppilaat arvioivat verkkolähteitä opettajan ohjeita seuraten, heidän tulkintansa lähteen luotettavuudesta vaihtelevat.

YTM Teemu Mikkonen osoitti väitöstutkimuksessaan, että monilla lukiolaisista on virheellisiä ennakkokäsityksiä siitä, miten tiedon luotettavuutta tulisi arvioida ja mihin periaatteisiin tieteellinen tieto perustuu. Vaikka lukiolaiset arvioivat tiedonlähteiden luotettavuutta opettajien ja informaatikkojen suosittelemien ohjeiden mukaisesti, heidän tulkintansa näiden ohjeiden sisällöstä vaihtelivat.

Esimerkiksi viralliselta vaikuttavilla verkkosivustoilla, blogeissa tai sosiaalisessa mediassa esitetyt väitteet saatettiin tulkita tieteelliseen tutkimukseen perustuvaksi, koska ne vaikuttivat joko ulkoasultaan tai argumentoinniltaan sellaiselta. 

– Oppilaitosten tulisi tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnin ohjeistuksia laatiessaan ottaa paremmin huomioon myös se, miten lukiolaiset näitä ohjeistuksia tulkitsevat omien ennakkokäsitysten ja kokemustensa välityksellä, Mikkonen sanoo.

Tunteisiin vetoamisen tunnistaminen on tärkeää

Mikkonen korostaa, että kriittisen lukutaidon opetuksessa tulisi huomioida myös tunteisiin vetoavien tekstien ja tekstin osien tunnistaminen ja arviointi. 

– Tutkimuksessa lukiolaiset perustelivat verkkolähteiden luotettavuutta vedoten joko omiin tai tekstissä esiintyviin kokemuksiin ja tunteisiin. Näin yksilöllisiin kokemuksiin ja tunteisiin vetoamista käytettiin rinnakkain tieteelliseen tutkimukseen vetoamisen kanssa, Mikkonen kuvailee. 

Vaikka tutkimuksessa pääosa lukiolaisista arvioi asiantuntijatiedoksi tulkitsemansa tiedonlähteet luotettavammaksi, yksilöllisiin kokemuksiin perustuvat väitteet olivat osalle vakuuttavampia.

– Tähän saattoi olla syynä esimerkiksi kirjoittajan käyttämät tarinalliset keinot tai kertojan karisma, Mikkonen sanoo.

Uusia näkökulmia kriittisen lukutaidon opetukseen

Mikkonen analysoi lukiolaisten verkkolähteiden luotettavuuden arviointia diskurssianalyysin, retorisen analyysin ja kehysanalyysin keinoin. 

Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista kahdessa ensimmäisessä tutkitaan, miten ja millaisin perustein lukiolainen arvioi oppimistehtävässä hyödynnettyjen tiedonlähteiden luotettavuutta. Kahdessa viimeisessä tutkitaan, millaisia retorisia keinoja lukiolainen tunnistaa verkkotekstiä lukiessaan ja millaisten tulkintakehysten avulla lukiolainen jäsentää verkkotekstin luotettavuutta. 

Tutkimus esittelee, kuinka laadullisen tutkimuksen menetelmin voidaan tutkia lukiolaisten tiedonlähteitä koskevia luotettavuusarvioita eri näkökulmista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kriittisen lukutaidon opetuksessa ja kehittämisessä sekä aihetta käsittelevissä tutkimuksissa ja opettamisessa. 

Väitöstilaisuus perjantaina 5. syyskuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Mikkosen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi lukion oppimistehtävien yhteydessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 5.9.2025 klo 12 alkaen keskustakampuksella, Pinni B:n luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Noora Hirvonen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Eero Sormunen Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
 

Tutustu väitöskirjaan. 
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.