Tutkimus

Tays Syöpäkeskus yhdistää tutkijat ja lääkärit parantamaan syöpää

tutkija syöpälaboratoriossa
Tays Syöpäkeskus kokoaa Tampereen yliopiston tutkijat ja yliopistosairaalan lääkärit kehittämään syöpätautien hoitoa aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä. Kun syövän hoito yksilöllistyy ja alkaa perustua yhä enemmän molekyyligenetiikkaan, tutkijoiden ja lääkäreiden yhteistyöstä tulee välttämätöntä.

- Tulevaisuudessa meillä täytyy olla yhteistyötä, että pysymme modernin hoidon kehityksen mukana, toteaa Syöpäkeskuksen johtaja, ylilääkäri Annika Auranen.

- Sairaalan puolella tehdään kliinistä lääketutkimusta ja tavoite on, että sitä voitaisiin tehdä myös yhteistyössä perustutkimuksen kanssa, Auranen kertoo.

Tavoitteena nopeuttaa tiedonvaihtoa

Tays Syöpäkeskuksen tavoitteena on nopeuttaa tiedonkulkua tutkijoiden ja potilaita hoitavien lääkäreiden välillä puolin ja toisin ja saada näin uudet tutkimuksen kautta tulevat interventiot viiveettä potilaiden hyväksi.

Viime vuonna toimintansa aloittanut Tays Syöpäkeskus järjestää kuukausittaisia seminaareja, joissa joku syöpätutkija kertoo alansa tuoreimmasta tutkimuksesta sekä tutkijoille että lääkäreille.

Alkamassa olevat tutkimusfoorumit taas kokoavat tietyn syöpätyypin perustutkijoita, lääkäreitä ja kliinisiä tutkijoita kertomaan työstään, vaihtamaan tietoja ja suunnittelemaan uusia, yhteisiä tutkimuksia. Perustutkijat voivat myös käydä tutustumassa hoitoihin ja hoitotiloihin sairaalassa.

- Perustutkijankin lähtökohta syöpätutkimuksessa on, että työ tulevaisuudessa hyödyttäisi syöpäpotilasta joko diagnostiikassa tai erilaisissa hoidon valinnoissa ja hoitojen kehittämisessä, toteaa Syöpäkeskuksen erityisasiantuntija Merja Helenius.

Yliopistossa työskentelee 300 syöpätutkijaa

Tays syöpäkeskuksen piirissä on noin 400 syöpätutkijaa. Heistä 300 työskentelee Tampereen yliopistossa ja 100 yliopistosairaalassa.

Tampereen yliopistossa on yli 20 tutkimusryhmää, joissa tehdään syöpään liittyvää tutkimusta. Osa ryhmistä tutkii pelkästään syöpää, osa jotain muuta aluetta, johon syöpätutkimus liittyy yhtenä kokonaisuutena.

Myös epidemiologinen ja psykososiaalinen syöpätutkimus sekä HPV-rokotetutkimus ovat osa yliopiston syöpätutkimusta.

Sairaalassa tehtävät kliiniset syöpätutkimukset ovat pääasiassa lääketutkimuksia. Niissä tutkitaan kehitteillä olevien lääkkeiden vaikutuksia syöpäpotilaisiin, jotka vapaaehtoisella ja tietoisella suostumuksella osallistuvat tutkimukseen. Samalla nämä uudet lääkkeet saadaan potilaiden käyttöön nopeasti esimerkiksi silloin, kun muista lääkkeistä tai hoidoista ei näytä olevan hyötyä.

Sairaalan lääketutkimusyksiköistä FONK on keskittynyt erityisesti varhaisvaiheen syöpälääketutkimuksiin, PeeTU on Lasten lääketutkimuskeskus.

Translationaalinen tutkimus ulottuu laboratoriosta osastolle

Syöpäkeskuksen laajimpia yhteistyötutkimuksia ovat translationaaliset tutkimukset, jotka ulottuvat perustutkijan laboratoriopöydältä tutkijalääkäreiden sairaalassa tekemiin potilastutkimuksiin.

Translationaalista tutkimusta syöpäkeskuksessa on meneillään eturauhassyövän, gynekologisten syöpien, rintasyövän, suolistosyöpien, aivokasvainten ja lasten leukemian hoidon kehittämiseksi.

- Pitkällä tähtäimellä kaikki syöpätaudit pitäisi saada ainakin osittain translationaalisen tutkimuksen piiriin, toteaa Merja Helenius.

Yhteistyö voi parantaa rahoitusmahdollisuuksia

Lasten veri- ja syöpätauteja tutkiva dosentti Olli Lohi toimii yliopistosairaalassa osastonylilääkärinä ja hänellä on yliopistossa oma lasten leukemian tutkimusryhmä.

- Olen toiminut koko ajan yhteisessä maastossa, Lohi kuvaa.

Hän pitää mallia hyvänä.

Syöpäkeskuksen keskeinen hyöty on Lohen mukaan nimenomaan tutkijoiden ja lääkärintyötä tekevien lisääntyvä yhteistyö. Syöpäkeskus on enemmän kuin osiensa summa, hän kuvaa.

- Tutkijan näkökulmasta yhteistyö voisi parantaa mahdollisuuksia rahoituksen hakemiseen. Synergiaa voi olla myös tukipalveluissa.

Lohi arvelee, että nykyistä systemaattisempi yhteistyö voisi lisätä myös kliinistä tutkimusta, jonka vähenemisestä on viime vuosina oltu huolissaan.

Kansallinen syöpäkeskus perustettiin tiistaina

Sopimus Suomen kansallisen syöpäkeskuksen ja sen koordinoivan yksikön perustamisesta allekirjoitettiin Helsingissä tiistaina 22. lokakuuta.

Perustamissopimuksen allekirjoitti yhteensä 25 sopijapuolta, 20 sairaanhoitopiiriä ja 5 lääketieteellistä yliopistoa. Syöpäkeskuksen toiminta on jo alkanut viidessä alueellisessa syöpäkeskuksessa. Koordinoiva keskus perustetaan mahdollisimman pian HUSin yhteyteen.

Aloitteen kansallisen syöpäkeskuksen perustamisesta teki jo vuonna 2009 Suomen Syöpäinstituutin säätiön hallitus, jonka puheenjohtajana toimi Tampereen yliopiston säde- ja kasvainhoidon nykyinen emeritaprofessori Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen.

- Syöpäkeskuksia käytetään nyt mallina muidenkin tautien tutkimuksessa ja hoidossa. Syöpäkeskus ja alueelliset keskukset voivat myös verkostoitua kansainvälisesti ja osa on jo verkostoitunutkin. Tutkimuksen ja hoidon lisäksi koulutus ja kansallinen ohjeistus ovat tärkeä osa syöpäkeskuksen toimintaa, Kellokumpu-Lehtinen kertoo.

Tays Syöpäkeskus on kansallisessa rakenteessa Tampereen yliopistollisen sairaanhoitopiirin vastuulla olevan Sisä-Suomen alueellisen syöpäkeskuksen ydin.

Kansallinen syöpäkeskus on perustettu (STM 22.10.2019)

Tays Syöpäkeskus sai kansainvälisen laatusertifikaatin - hoito ja tutkimus Euroopan huippua (14.10.2019)