Väitös

Tarja Vanne: Uusi ryhmätyönohjausmalli toimii esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin, oppimisen ja positiivisen energian kiihdyttämönä

Tarja Vanne
YTM Tarja Vanne tutki väitöskirjassaan ratkaisukeskeisen ryhmätyönohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia tukea esimiehiä ja asiantuntijoita haastavien työelämän tilanteiden käsittelyssä. Tutkimus osoitti, että Vanteen kehittämän kokemuksellisiin oppimisteorioihin pohjautuvan ratkaisukeskeisen KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin mukaiset työohjaukset toimivat esimiesten ja asiantuntijoiden oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä, positiivisen energian kiihdyttämönä sekä tunnekuorman ”kompostorina”.

Uudenlaisella ryhmätyönohjausmallilla pyritään ennaltaehkäisevästi tavoittelemaan psyykkisesti ja sosiaalisesti tervettä, tuottavaa ja hyvinvoivaa työympäristöä.

Vanteen ajankohtainen tutkimusaihe pureutuu nykyajan hektiseen työelämään. Se on yksi keskeinen osatekijä kokonaiselämän kuormitusyhtälössä, joka aiheuttaa pahoinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Työpahoinvointi näkyy erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten työssä jaksamisen ja ajankäytön ongelmina, stressinä, vuorovaikutuksen haasteina, työmotivaation ja työhyvinvoinnin puutteena, sairauspoissaoloina ja lopulta työkyvyttömyytenä. COVID-19 pandemia on entisestään korostanut jaksamiseen, (työ)pahoinvointiin sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi erilaiset työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät menetelmät, kuten ryhmätyönohjaus, ovatkin nousseet keskeisiksi yksilöiden työssä jaksamisen tukijoiksi ja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluiksi.

Vanteen laadullinen tapaustutkimus toteutettiin ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettyihin ryhmätyönohjauksiin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä ja 6 asiantuntijaa. Tutkija itse toimi kyseisten kolmen ryhmätyönohjausprosessin vetäjänä. Tutkimusaineisto koostui työnohjausryhmissä käydyistä keskusteluista ja muistiinpanoista.

Esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausmalli pohjautuu neljään kokemukselliseen oppimiseen liittyvään teoriaan. Samankaltaista esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksen teoriamallinnusta ei ole tutkijan parhaan tietämyksen mukaan aiemmin esitetty.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli toimi ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, miten istunnot konkreettisesti etenivät, miten mallia kehitettiin ja miten malli toimi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä.

— KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli osoittautui toimivaksi menetelmäksi työstä nousevien haastavien kokemusten kuten negatiivisten tunteiden, vuorovaikutuksen ongelmien sekä ajankäytön haasteiden läpikäymiseksi ja mahdolliseksi ratkaisemiseksi, kertoo työterveyspsykologi Tarja Vanne väitöskirjan keskeisistä tuloksista.

— Malli tarjosi ohjattaville yhteisiä sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin ratkaisukeskeiseltä pohjalta.

— Ryhmätyönohjaus toimi myös tunnekuormituksen tunnesäiliönä eli ”kompostorina”, jossa muut ohjattavat ottivat vuorossa olevan ohjattavan tunteita vastaan ja palauttivat ne ”pureskellumpana” takaisin. Näin ohjattava sai uutta ”kasvualustaa” esimies- ja asiantuntijatyössä toimimiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen.

Vanteen kehittämään malliin pohjautuvat ryhmätyönohjaukset osoittautuivat toimivan myös esimiesohjattavien ”modernina rippituolina”, jossa esimiehet nostivat työhönsä liittyviä ongelmia tai tekemiään ”virheitä” esille toivoen saavansa niihin palautetta. Muut ohjattavat puolestaan antoivat heille tukea, rohkaisua, ”synninpäästöä” sekä uusia ratkaisuideoita. Johtopäätöksenä todettiin, että tilaisuuksia palautteen antamiseksi ja saamiseksi kollegojen välillä oli organisaatioissa järjestetty liian vähän.

KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin avulla ohjatut ryhmätyönohjaukset osoittautuivat työnohjattavien arvioiden perusteella toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi.

Työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia olivat muun muassa lisääntynyt oman toiminnan tarkastelu, rohkeuden kasvaminen työn haasteisiin puuttumisessa, omien rajojen hahmotuskyvyn lisääntyminen, vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen kehittyminen sekä käytännön ajanhallintatyökalujen saaminen. Positiiviset psyykkiset muutokset ilmenivät innostuksen, ilon, myötätunnon sekä positiivisen energian lisääntymisenä.

Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioihin pohjautuva sekä käytännön ohjaustilanteissa testattu ja kehitetty ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli. Mallin keskeisimpänä kohderyhmänä ovat turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin se tarjoaa käytännön työkalun. Mallia voidaan hyödyntää myös työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä.

YTM, työterveyspsykologi, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Tarja Vanne asuu perheensä kanssa Kangasalla ja työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveys Oy:ssä muun muassa lyhytterapian, työnohjauksen sekä työhyvinvointiin liittyvien haasteiden parissa.

YTM Tarja Vanteen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2125-3


Kuva: Nelli Vanne

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat