Koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstöllä on ollut perinteisesti paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön, omiin työtapoihinsa, päätöksentekoon sekä ammatillisten tavoitteidensa toteuttamiseen. Tällaisia koulutusorganisaatioita on kuvattu väljäkytkentäisiksi organisaatioiksi. Parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia koulutusorganisaatiotasolla voidaan kuitenkin kuvata muun muassa siirtymänä väljäkytkentäisistä organisaatioista kohti tiukkakytkentäisiä, managerialistisia eli johtajan muodollista valtaa korostavia organisaatioita.
– Uuden julkisjohtamisen ja kilpailun avulla pyritään yhä tehokkaampaan toimintaan. Osaltaan tähän muutokseen vaikuttaa Suomessa myös korkeakoulujen keskinäistä kilpailua korostava rahoitusmalli. Kilpailuun ja tehokkuuteen pyrkivä hallinto ja johtaminen ei sellaisenaan kuitenkaan yleensä tue henkilökunnan autonomian ja innovatiivisuuden mahdollisuuksia, eikä myöskään edesauta henkilökunnan hyvinvointia työssään, Tanja Hautala kertoo.
Hautalan väitöstutkimus sai alkunsa kiinnostuksesta korkeakoulujen opintojen ohjauksen käytänteisiin, mutta jo hyvin alkuvaiheessa hän kiinnostui myös korkeakoulujen hallinnon ja johtamisen osa-alueesta. Korkeakoulujen opintojen ohjaus on kuitenkin Suomessa melko vähän tutkittu aihe. Tämän vuoksi Hautala toteutti lopulta väitöstutkimuksensa monimenetelmällisesti ja tutki sekä korkeakoulujen hallintoa ja johtamista että opintojen ohjauksen organisointia.
– Keräsin kysely- ja haastatteluaineistoni 11 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Haastatteluaineiston keräsin ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen toimijoilta, joita haastatteluihin osallistui 21. Käytin haastatteluissa virikkeenä väitöstutkimuksessa kehittämääni hallinnollisten väljä- ja tiukkakytkentäisyyden piirteiden (HVT) mittaria. Haastatteluiden avulla pääsin tarkastelemaan sitä, miten haastateltavani kokivat organisaationsa hallinnollisten piirteiden ja johtamisen olevan yhteydessä ammatillisen toimijuuden ja asiantuntijuuden kokemukseensa, Hautala kertoo.
Tulosten osalta oli myönteistä, että merkittävä osa haastateltavista koki, että heidän organisaationsa hallinnollista tyyliä kuvaa parhaiten niin sanottu hybridityyppinen johtaminen. Se korostaa organisaatioiden menestymisen kannalta tärkeitä, sekä väljä- että tiukkakytkentäisiä hallinnollisia piirteitä. Tällöin väljäkytkentäisyys mahdollistaa yksilöiden ja alayksiköiden innovatiivisuuden ja autonomian kokemuksen, sekä henkilökunnan työtyytyväisyyden kokemuksen. Tiukkakytkentäisyys tuo mukanaan ohjauksen ja sääntelyn, joiden kautta organisaation jäsenet voidaan sitouttaa organisaation tavoitteisiin ja arvoihin, sekä mahdollistetaan organisaation tehokkuus ja vastuullisuus.
– Hybridityyppinen johtamistapa tukee parhaiten henkilökunnan kokemusta asiantuntijuudesta ja ammatillisesta toimijuudesta. Tulosten perusteella selkeästi tiukkakytkentäinen eli sääntöjä, määräyksiä ja byrokratiaa korostava johtaminen taas asettaa eniten haasteita tälle kokemukselle. Parhaassa tapauksessa saavutetaan kuitenkin win-win-tilanne, jossa työntekijät itse haluavat tehdä parhaansa työssään, ja tästä hyötyy myös organisaatio, Hautala mainitsee.
Ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen organisoinnissa oli eniten merkkejä hajautetuista ohjaustoiminnoista. Tulokset korostavat kuitenkin kokonaisvaltaisen opintojen ohjauksen prosessin sekä opintojen ohjauksen keskeisen aseman myönteistä vaikutusta korkeakoulujen ohjauskäytänteille, ja tämän myötä opiskelijoiden opinnoissa etenemiselle ja valmistumiselle.
Tanja Hautala asuu Seinäjoella. Hän on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2007. Pitkän ammattikorkeakouluopettajan uran jälkeen hän työskentelee tällä hetkellä opetuksen ja koulutuksen erikoissuunnittelijana kansallisessa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa.
Terveystieteiden maisteri Tanja Hautalan kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Opintojen ohjauksen toimijoiden ja opetushenkilöstön kokemukset ammatillisesta toimijuudesta ja asiantuntijuudesta – Yhteys korkeakouluorganisaatioiden hallinnollisiin piirteisiin ja johtamiseen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 8.4.2022 kello 12.00 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Vehviläinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Vesa Korhonen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös Panopto-etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2341-7
Kuva: Arto Ala-Hiiro