Hyppää pääsisältöön

Tampereen yliopistoon viisi biotieteiden ja terveyden akatemiahanketta

Julkaistu 27.5.2020
Tampereen yliopisto
Lippu
Professori Teemu Murtola, apulaisprofessori Vesa Hytönen, yliopistonlehtori Kirsi Granberg, apurahatutkija Emma Raitoharju ja yliopistotutkija Daniela Ungureanu ovat saaneet akatemiahankkeen rahoituksen Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalta (BTY).

BTY myönsi rahoituksen kaikkiaan 83 akatemiahankkeelle, joissa on yhteensä 87 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen lähes 40 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen.

Summassa on mukana erillinen lisävaltuus, erityisesti nuorelle tutkijasukupolvelle kohdennettu 9,4 miljoonaa euroa.

Toimikunta myönsi myös 9 kappaletta lyhyempiä rahoituksia tukemaan riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Niiden potentiaali arvioitiin niin merkittäväksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.

Atorvastatiinin käytön vaikutus eturauhassyövän kehitykseen hormoni/ kastraatiohoidossa oleville

Professori Teemu Murtolan johtama tutkimus selvittää lipidien ja kolesteroliaineenvaihdunnan merkitystä eturauhassyövän etenemisessä miehillä, jotka saavat hormonaalista hoitoa levinneen eturauhassyövän vuoksi.

Tutkimus tarkastelee veren lipidiarvojen muutoksia osoittaakseen uusia riskiä ennustavia merkkiaineita sekä lisätäkseen ymmärrystä eturauhassyövän selviämiskeinoista vähähappisessa ympäristössä. Lisäksi tutkimus selvittää, onko lipiditason muuntamisella kolesterolilääke atorvastatiinin avulla hoidollista hyötyä eturauhassyövässä.

Aiempien lupaavien tutkimustulosten mukaan atorvastatiinin käyttö hormonaalisen hoidon aikana saattaa parantaa eturauhassyövän ennustetta. Tämä tutkimus selvittää, onko mahdollinen hyöty tarpeeksi suuri huomioitavaksi eturauhassyövän hoidossa. Jos asia on näin, lisää tutkimus tarjolla olevia eturauhassyövän hoitovaihtoehtoja miesten kunnosta tai tulotasosta riippumatta.

Molekylaarisia työkaluja solujen mekanobiologiaan

Mekaaniset viestit ovat välttämättömiä hyvinvoinnillemme, mutta niiden välittyminen molekyylitasolla tunnetaan huonosti.

Apulaisprofessori Vesa Hytösen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää parempia menetelmiä havaitsemaan mekaanisten viestien aiheuttamia muutoksia proteiinien toiminnassa. Tutkimuksessa käytetään muokattuja proteiineja ilmentämään soluissa tapahtuvaa mekaanista viestintää ja pyritään uudelleenohjelmoimaan soluja niin, että niiden kyky tunnistaa ympäristöään on ennakoitavissa.

Näin saadaan tietoa, joka auttaa ymmärtämään esimerkiksi syövän etäpesäkkeiden muodostumista.

Toimimaton immuuniympäristö aivokasvainkudoksessa

Immuuniterapia on johtanut tehokkaisiin ja pitkäkestoisiin hoitovasteisiin useissa syövissä, mutta vain osalla potilaista kasvaimet reagoivat hoitoihin. Osittain tästä syystä potilaiden tarkempi luokittelu immuunijärjestelmän toiminnan mukaan on tarpeen.

Yliopistonlehtori Kirsi Granbergin projektissa luokitellaan potilaita kasvaimen immuunisuppressiotyypin mukaan ja tutkitaan, mitkä säätelytekijät aikaansaavat syöpään liittyvän immuunijärjestelmän inaktivoitumisen aivokasvaimissa. Tutkimuksessa hyödynnetään tietokonemallinnusta, laaja-alaisten mittausdatojen analysointia, laboratoriotekniikoita ja potilaista eristettyä kasvainmateriaalia tulosten tuottamiseen.

Tutkimuksen tulokset auttavat selvittämään, mikä hoito kullekin potilaalle voisi toimia parhaiten. Projektin aikana voidaan myös löytää uusia hoitokohteita personoitua immuuniterapiaa varten. (Kaksivuotinen akatemiahanke.)

Proteiinia koodaamattomien RNA:iden stabiilisuus, periytyvyys ja muutosvaste veressä suhteessa kardiometabolisiin tauteihin

Lyhyet proteiinia koodaamattomat RNA:t (sncRNA) säätelevät geeni-ilmentymistä estämällä translaatiota. Niiden ilmentyminen on liitetty kardiometabolisten sairauksien (CMD) kehittymiseen ja on ehdotettu, että sncRNA:t välittäisivät hankittujen ominaisuuksien periytymistä. Maissa, joiden väestö ikääntyy, kardiometaboliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes, kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmiä. Nämä taudit yleistyvät kuitenkin myös nuoremmilla ihmisillä.

Apurahatutkija Emma Raitoharjun hankkeessa tutkitaan, millaisia ovat fysiologiset sncRNA-ilmentymistasot ja liittyvätkö muutokset näissä tasoissa kardiometabolisten sairauksien riskiin. Tutkimuksessa selvitetään myös, voivatko isän elämäntavat ja ilmiasu vaikuttaa lapsen ilmiasuun siittiön sncRNA:iden välityksellä.

Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja taistella kardiometabolisten sairauksien yleistymistä vastaan uusien biologisten merkkiaineiden avulla, sekä tunnistaa yksilöitä ja perheitä, joilla riski näihin tauteihin on kasvanut. Tutkimuksella pyritään myös lisäämään tietoisuutta hankittujen ominaisuuksien periytymisen mahdollisuudesta. (Kaksivuotinen akatemiahanke.)

Säätelymekanismit ROR1-reseptoripseudokinaasin signaloinnissa

Tunnetuista kinaaseista noin 10 prosentissa kinaasidomeeneissa on mutaatioita, joiden odotetaan haittaavan niiden katalyyttistä aktiivisuutta. Näitä kinaaseja kutsutaan pseudokinaaseiksi.

Yliopistotutkija Daniela Ungureanun projektissa tutkitaan, miten reseptoripseudokinaasi ROR1 (reseptorityrosiinikinaasin-kaltainen orporeseptori) aloittaa molekyylitason signaloinnin syöpäsoluissa. Terveen aikuisen kudoksissa ROR1-reseptorin ilmentyminen on hyvin alhaista. ROR1-signaloinnin lisääntyminen on kuitenkin yhdistetty syövän muodostumiseen ja lääkeresistenssiin.

Tutkimuksen tavoitteena on karakterisoida ROR1-signalointiin liittyviä molekyylimekanismeja ja niiden virheellistä säätelyä syövässä. Projektin tulosten odotetaan hyödyttävän uusien hoitovaihtoehtojen kehitystä kaikkiin ROR1-reseptoria ilmentäviin syöpiin.

Suomen Akatemian tiedote 27.5.2020