Tutkimus

Tampereen yliopiston tutkijoille 3,6 miljoonaa Koneen Säätiöltä

Päivi Honkatukia/ Kuva: Jonne Renvall
Päivi Honkatukia sai 400 000 euron apurahan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kääntää nuorten ympäristöahdistus hyvinvoinniksi. Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston tutkijat saivat yhteensä 3 690 400 euroa Koneen Säätiöltä, joka myönsi syksyn 2019 apurahahaussa 30,6 miljoonaa euroa tieteen ja taiteen rohkeisiin avauksiin.

Apurahan saa yhteensä 325 henkilöä, organisaatiota tai työryhmää. Tampereen yliopistoon tuli 23 apurahaa.

Suurimman apurahan, 400 000 euroa, Tampereen yliopiston tutkijoista sai professori Päivi Honkatukian johtama hanke, jonka tavoitteena on kääntää nuorten ympäristöahdistus hyvinvoinniksi ympäristöpoliittisen toimijuuden avulla. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tutkijakollektiivi kehittää yhteistyössä nuorten, tutkijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten kanssa käytännöllisiä ympäristöpoliittisen toimijuuden välineitä ja keinoja 12–16-vuotiaille.

Honkatukian lisäksi työryhmään kuuluvat Veli-Matti Värri ja Eveliina Asikainen, Maarit Marttila, Mari Pienimäki ja Juha Nieminen.

Oili-Helena Ylijoki/ Kuva: Jonne Renvall

Oili-Helena Ylijoki sai 367 300 euroa tutkimushankkeeseen, jonka kohteena ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimusstrategiat. Kuva: Jonne Renvall

YTT, Dosentti Oili-Helena Ylijoki sai 367 300 euroa tutkimushankkeeseen, jonka kohteena ovat tutkimusstrategiat affektiivisena ilmiönä.

Tutkimuksessa kysytään, millaisiin arvoihin ja miten tutkijoita pyritään tutkimusstrategioilla sitouttamaan, millaisia tunteita nämä prosessit tutkijoissa herättävät sekä miten tutkimusstrategioiden ja niiden liikuttamien affektien kautta muovataan yliopistojen valtasuhteita niin tieteenalojen välillä kuin niiden sisälläkin.

Aineisto koostuu yliopistojen johdon haastatteluista, osallistuvasta havainnoinnista, eri asemissa olevien tutkijoiden fokusryhmähaastatteluista sekä sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun etnografiasta. Tutkimuksen kohteina ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot, joissa tutkijat itsekin työskentelevät.

Oili-Helena Ylijoen lisäksi työryhmään kuuluvat Johanna Hokka, Tiina Suopajärvi ja Pia Olsson.

Virve Peteri/ Kuva: Jenni Toivonen

Virve Peteri sai 298 000 euroa tutkimukseen persoonallisuustestien roolista työelämän ideaalisubjektien rakentajina. Kuva: Jenni Toivonen


Akatemiatutkija Virve Peteri sai 298 000 euroa testaamisen sosiologiaa koskevaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan persoonallisuustestien roolia työelämän ideaalisubjektien rakentajina.

Tutkimus kuvaa ja analysoi tieteen ja journalismin keinoin henkilörekrytoinnissa ja opinto- ja uraohjauksessa käytettyjä persoonallisuustestejä sekä testaamiskäytänteitä. Psykologisia testejä ei ole aiemmin asetettu kriittisen yhteiskuntatutkimuksen kohteeksi.

Virve Peterin lisäksi työryhmään kuuluvat Johanna Ruusuvuori, Sara Liinamo, Teija Ahopelto ja Anna Tommola.

Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha sai 296 000 euroa tutkimukseen ”Sanasta kuvaksi”, joka tutkii sosiaalihuollon asiakirjojen kääntämistä sarjakuviksi. Tutkimusryhmä arvioi, miten sarjakuva voisi parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä.

Tutkimus yrittää ratkaista asiakirjojen vaikeaselkoisuuden ongelmaa tarkastelemalla, voiko oikeudellisen tekstin hegemonian rikkoa, miten oikeudellinen teksti kääntyy kuvaksi, onko visuaalinen asiakirja oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä ja asiakkaan oikeudenmukaisuuden kokemusta.

Laura Kalliomaa-Puhan lisäksi työryhmään kuuluvat Eliisa Pitkäsalo, Kirsi Günther, Anne Ketola, Vaula Haavisto, Helena Haapio ja Laura Perttola.

Dosentti, KT Antti Saari sai 239 000 euroa tutkimushankkeeseen, joka lähestyy ilmaston lämpenemistä itsekasvatuksellisena haasteena, joka ilmenee erityisesti ilmastoaktivismissa.

Lähtökohtana on huomio, että ihmisten toimintakyvyn säilymisen haaste liittyy erityisesti toivoon ja toivottomuuteen. Pelkästään toivoon nojaaminen ei riitä, mutta tilanteen monimutkaisuus saattaa taas johtaa toivottomuuteen. Itsekasvatuksen tulisi siksi pyrkiä niiden tuolle puolen.

Yliopistonlehtori, FT Tanja Vahtikari sai 226 300 euroa tutkimukseen ”Äitiyspakkaus tunne-esineenä”, jossa pohditaan hyvinvointivaltion sosiomateriaalista kokemusta 1930-luvulta 2000-luvulle.

Dr. phil Frank Möller sai 204 300 euroa tutkimushankkeeseen ”Peace videography: visual dissonance as a social practice in everyday life”. Möllerin lisäksi mukana hankkeessa on Rasmus Bellmer.

Näiden lisäksi yli 100 000 euron suuruisia Koneen apurahoja Tampereen yliopistosta saivat dosentti Riikka Rossi 280 000 euroa (Arktinen hysteria: oudot pohjoiset tunteet), FT Ella Viitaniemi 199 700 euroa (Pätkätyön pitkä historia: lyhytkestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450–1860), Tampereen yliopiston tutkijakollegium 170 000 euroa (Jatkorahoitus Kone Foundation Scholars at Risk Senior Fellow’n palkkaamiseen Tampereen yliopiston tutkijakollegiumiin), FT Teemu Paavolainen 130 500 euroa (ReFusing Performativity: Theatre History, Human Responsibility, and Activist Theory / Performatiivisuuden paluu: teatterihistoriasta, ihmisen vastuusta, aktivismin teoriasta), väitöskirjatutkija Olli Hasu 115 200 euroa (Controlling the Flux of the Earth — Infrastructure Planning in the Uncertainty of Climate Change), KM Sonja Helkala 115 200 euroa (Poliittiset tunteet demokratiakasvatuksessa), YTT Kaisa Kärki YTT 113 000 euroa (Tarkkaavaisuuden eriarvoisuudet. Filosofisia näkökulmia tarkkaavaisuuden ja toimijuuden suhteeseen digitaalisessa yhteiskunnassa) ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma 100 800 (Ironia kansainvälisessä politiikassa).

Alle 100 000 euron apurahoja saivat FM Roni Hermo, YT Angel Iglesias Ortiz, FT Markku Keinänen, tohtorikoulutettava Sampsa Martikainen, FM Jaakko Reinikainen, tutkijatohtori Mikko Salminen, FT Anne Tarvainen ja FT Pasi Valtonen.
 

Tilastot ja listaukset Koneen Säätiön apurahoista, palkinnoista ja lahjoituksista 2019

Koneen tutkimusrahoituksen saajat yliopistoittain tai tutkimuslaitoksittain