Tampereen yliopiston tutkijakoulu on taannut laadukkaan koulutuksen jo 10 vuoden ajan
Tutkijakoulun aloittaessa toimintansa Tampereella vuonna 2011, sillä oli jo laaja kokemus eri tiedekuntien ja yliopistojen välisen tohtorikoulutuksen järjestämisestä. Kimmoke aiemmista, niin sanotuista verkostokouluista yliopistojen omien tutkijakoulujen perustamiseen ja tutkijakoulutuksen läpinäkyvyyden kasvattamiseen syntyi yleiseurooppalaisen kehityksen ja sen pohjalta toimineen Suomen Akatemian nimittämän työryhmän aloitteesta.
Tutkijakoulu systematisoi Tampereen yliopiston yhteisen tohtorikoulutuksen kurssitarjonnan ja kehitti aktiivisesti sisäisiä tohtorikoulutuksen käytäntöjä, kuten jatko-opintojen sähköistä hakua. Alussa järjestettiin noin 25 kurssia lukuvuodessa. Nyt väitöskirjatutkija voi valita 60 kurssista ne, jotka vastaavat juuri hänen osaamis- ja uratavoitteidensa tarpeisiin. Myös suositut Metodifestivaalit ovat olleet tutkijakoulun järjestettävänä useita kertoja.
‒ Kaikki tiedekunnat kattavien “sateenvarjotutkijakoulujen” perustamisen tavoitteena oli varmistaa laadukas, läpinäkyvä ja aiempaa systemaattisempi koulutus kaikkien suomalaisten yliopistojen tohtoriopiskelijoille rahoituksesta riippumatta. Kymmenvuotisen taipaleen jälkeen voin hyvillä mielin todeta, että näin todellakin tapahtuu, kertoo tutkijakoulun johtaja Pirjo Nikander.
Tutkijakoulun tarjoamat opintojaksot, avoimet luennot ja säännölliset väitöskirjatutkijoille suunnatut tilaisuudet tukevat tutkimustyötä, verkottumista ja työhyvinvointia. Arvokkaat työelämätaidot vahvistuvat monitieteisissä ja kansainvälisissä ympäristöissä: erilaiset tieteelliset ja kulttuuriset taustat sekä elämäntilanteiden kirjo tuovat keskusteluihin laaja-alaista sisältöä ja vertaisoppimista. Kurssipalautteet kertovat vahvasta tyytyväisyydestä tarjontaan.
‒ Isoin kiitos kuuluu toiminnan jatkuvuuden mahdollistaville opettajillemme, jotka tekevät laadukasta työtä tiimimme kanssa, asiantuntija Olli Nuutinen painottaa. Nuutinen on työskennellyt tutkijakoulussa sen perustamisesta lähtien.
Tutkijakoulun vahvat rakenteet sekä kyky reagoida osaamisen tarpeisiin ovat osoittautuneet tärkeiksi yliopistoympäristön muutoksissa. Väitöskirjatutkijoille suunnattu opintotarjonta ja toiminta kehittyy jatkuvasti monimuotoisemmaksi ja kuluvana lukuvuonna tutkijakoulun opetustarjonnassa on noin 75 kurssitoteutusta. Kehittämistyötä tehdään kiinteästi yhdessä tohtoriohjelmien, vararehtoreiden ja muiden yliopistotoimijoiden kanssa.
Entä mikä on muuttunut kymmenessä vuodessa?
‒ No miltei kaikki, naurahtaa Pirjo Nikander.
‒ Nimeäisin keskeisenä esimerkiksi työnjaon selkeytymisen tohtoriohjelmien ja tutkijakoulun kesken sekä tutkija- ja työelämätaitojen kehittymisen, työllistymisen, ohjauksen ja uran painottamisen. Systematisoinnista ja läpimietitymmän koulutuksen lisääntymisestä huolimatta on tärkeää muistaa, että jokainen väitöskirjatutkimus ja urapolku on yhä yksilöllinen ja ainutlaatuinen osa Tampereen yliopiston tutkimustoimintaa ja vaikuttavuutta.
Tutkijakoulu on sitoutunut korkeaan laatuun ja on mukana kansallisessa yliopistojen tohtorikoulutuksen koordinaatioryhmässä, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä. Aktiivinen kansainvälinen toiminta muun muassa European University Association, Council for Doctoral Education kehittämistyössä EU-rahoitteisissa tohtorikoulutuksen projekteissa vahvistaa tohtorikoulutuksen visiota, jonka edistämisessä tutkijakoululla on keskeinen rooli.
Tampereen yliopiston tutkijakoulun kansalliset verkostot ja yleiseurooppalaisille tavoitteille perustuva työ takaavat ensiluokkaisen koulutuksen väitöskirjatutkijoille tulevaisuudessakin.
Lisätiedot:
Tutkimusjohtaja Pirjo Nikander, pirjo.nikander [at] tuni.fi, 040 190 1373
Teksti ja pääkuva: Ira Virtanen
Ryhmäkuva: Jonne Renvall
