Ajassa

Tampereen korkeakouluyhteisö kartoitti hiilijalanjälkensä

Kuvassa Kampusareena Tampereen yliopiston Hervannan kampuksessa
Tampereen korkeakouluyhteisön hiilijalanjäljen laskenta on valmistunut. Siinä kartoitettiin korkeakouluyhteisön toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja summattiin niiden hiilijalanjälki. Tampereen korkeakouluyhteisö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Päästölähteiden kartoittaminen on tärkeä osa tavoitteen saavuttamista.

Ensimmäistä kertaa toteutetussa hiilijalanjäljen laskennassa olivat mukana sekä Tampereen yliopisto että Tampereen ammattikorkeakoulu. Laskenta kattoi korkeakoulujen päästölähteet, joita olivat muun muassa työmatkustaminen, kiinteistöjen ylläpito ja laboratoriotoiminta.

Korkeakouluyhteisön kasvihuonekaasupäästöt eli kokonaishiilijalanjälki olivat arviolta 29 000 tCO2ekv (hiilidioksidiekvivalenttitonni). Tästä Tampereen yliopiston osuus on noin 25 000 tonnia. Vuonna 2019 suurimmat hiilidioksidipäästöjen lähteet olivat matkustaminen (41 prosenttia), kiinteistöt (27 prosenttia) ja tutkimusinfrastruktuurit (23 prosenttia). Kiinteistöjen osalta lämmitys on suurin päästöjen aiheuttaja, joskin käytettävästä kaukolämmöstä merkittävä osa tuotetaan Tampereella jo uusiutuvilla energianlähteillä, ja niiden osuus kasvaa jatkossakin.

Hiilijalanjälkilaskennasta vastasi monialainen työryhmä, johon osallistui sekä Tampereen yliopiston että Tampereen ammattikorkeakoulun edustajia.

– Laskennan valmistuminen on yksi askel kohti kestävämpää korkeakouluyhteisöä ja hiilineutraaliutta. Kun lähdemme miettimään päästövähennyskeinoja, on tärkeä huomioida myös korkeakouluyhteisön toiminnan positiiviset vaikutukset, kertovat hiiliryhmän puheenjohtajat, vararehtorit Kirsi Viskari ja Marja Sutela.

korkeakouluyhteisön hiilijalanjäljen koostumus eri lähteistä

Molemmilla korkeakouluilla työmatkustaminen ja kiinteistöjen ylläpito aiheuttavat yhdessä valtaosan päästöistä. Tampereen yliopistossa matkustamisen osuus (42 prosenttia) oli suurempi kuin Tampereen ammattikorkeakoulussa, jonka omasta hiilijalanjäljestä 34 prosenttia koostuu työhön liittyvästä matkustamisesta. TAMKissa vastaavasti kiinteistöjen osuus päästöissä on yliopistoa suurempi (43 %, yliopisto 25 %).

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun päästöjen määrän eroa selittävät muun muassa käytössä olevien kiinteistöjen määrä ja henkilöstön koko.

Tampereen korkeakouluyhteisö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Sitoutuminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa käytännössä päästöjen merkittävää vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakouluyhteisö laatii tiekartan, jonka avulla tavoitellut päästövähennykset toteutetaan. Kevään aikana aloitettavan työn tavoitteena on etsiä tapoja, joilla yhteisö vähentää vältettävissä olevia päästöjä heikentämättä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Lisäksi käynnistetään työ korkeakouluille sopivien päästökompensaatiomenetelmien etsimiseksi ja kestävän kehityksen toimintakulttuurin edistämiseksi korkeakouluyhteisössä.

Hiilijalanjälkilaskentaa tarkennetaan tulevaisuudessa yhdessä muiden suomalaisten korkeakoulujen kanssa.


Lisätietoja:
Tampereen yliopiston innovaatiojohtaja Taru Pilvi, 050 384 2966, taru.pilvi [at] tuni.fi
TAMK Impact area leader, Eeva-Liisa Viskari, 040 846 9452, eeva-liisa.viskari [at] tuni.fi

Kestävä kehitys korkeakouluyhteisössä

Ekologinen vastuu

Aiheeseen liittyvät uutiset:
Tampereen korkeakouluyhteisöstä tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä (15.9.2020)
 

Kuva: Virpi Andersin

Uusimmat uutiset kategoriassa Ajassa

Uusimmat uutiset