Hyppää pääsisältöön

Tampereella kehitetään tulevaisuuden menetelmiä epilepsian hoitoon

Julkaistu 17.4.2019
Tampereen yliopisto
Hermes logo
Tampereen yliopisto on mukana EU:n rahoittamassa HERMES – Tulevaisuuden monitekniset edistyneet aivokudoskorvaushoidot -tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on saada aikaan ensimmäinen prototyyppi epilepsian hoitoon tarkoitetusta moniteknisestä aivosiirteestä.

Projektin tavoitteena on toteuttaa uudentyyppinen aivosiirre, jossa yhdistetään kantasoluista kasvatettuja biologisia solusiirteitä ja niitä ohjaavia elektronisia ja tietoteknisiä osia. Siirre korvaisi aivojen vaurioitunutta osaa.

- Hanke on erittäin kunnianhimoinen ja pyrkii aivan uudenlaiseen monien teknologioiden yhdistämiseen, kertoo lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen Tampereen yliopistosta.

Hyttisen johtama Laskennallisen biofysiikan ja kuvantamisen tutkimusryhmä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta kehittää hankkeessa menetelmiä, joilla voidaan mitata ja ohjata aivojen ja biologisten solusiirteiden toimintaa siten, että aivojen toiminta olisi normaalia eli pysyisi ei-epileptisenä.

Epilepsia on pahimmillaan invalidisoiva sairaus, johon liittyy etenevä aivovaurio. Epileptikoita on maailmassa noin 50 miljoonaa ja Euroopassa noin 8 miljoonaa.

HERMES-tutkimusprojekti keskittyy yleisimpään epilepsiaan, ohimolohkon epilepsiaan, jota sairastavat eivät aina saa apua lääkehoidosta. Ohimolohkon epilepsia vaikuttaa oppimiseen, muistiin ja tunteisiin liittyviin aivoalueisiin, kuten aivotursoon.

HERMES tähtää vaurioituneen aivoturson aivojen tilaa ohjaavien toimintojen uudelleen rakentamiseen. Tätä varten projektissa rakennetaan toisaalta biologista aivotursokudosta ja toisaalta sähköinen neuromorfinen aivoproteesi, joka matkii hermosolukon toimintaa. Näistä kahdesta osasta koostetaan aivosiirre korjaamaan vahingoittunutta aivojen osaa. Siirteen aivoproteesia ohjaa tekoäly, joka opettaa biologista kudossiirrettä yhdistymään terveisiin aivojen osiin, tarkoituksena välttää epilepsian aiheuttamia aivomuutoksia.

Kun tekninen aivoproteesi on opettanut biologisen aivotursosiirteen ja siirre on liittynyt toimivaksi osaksi aivoja, aivoproteesin toiminta pysäytetään.

- Lopputuloksena aivoissa ei siis enää ole teknologista aivoproteesia eikä siten myöskään tekoälytoimintaa, vaan puhtaasti biologista hermotoimintaa. Kutsumme tätä uutta lääketieteellistä menetelmäkonseptia monitekniseksi aivokudoskorvaushoidoksi, kertoo HERMES- hankkeen koordinaattori Gabriella Panuccio Istituto Italiano di Tecnologia -yliopistosta.

HERMES-tutkimusprojekti saa noin 8 miljoonan euron rahoituksensa Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusohjelmasta Future & Emerging Technologies (FET), joka on yksi EU:n teknologisesti haastavimmista tutkimusohjelmista. Kuten yleensä FET-hankkeissa, myös HERMES-projektin tarkoitus on tuottaa prototyyppi, jolla ideaa voidaan todentaa. Ihmiskokeet tulevat vasta mahdollisen menestyksekkään hankkeen jälkeen.  

HERMES-tutkimuskonsortion muodostavat Istituto Italiano di Tecnologia (koordinaattori, Italia), Università degli Studi di Modena e Reggio Emilia (Italia), Università degli Studi di Verona (Italia), Agencia Estatal Consejo Superior de Investigaciones Cientificas (Espanja), Politecnico di Milano (Italia), Aarhus Universitet (Tanska), University of Glasgow (Yhdistynyt kuningaskunta), Fundacion Instituto de Estudios de Ciencias de la Salud de Castilla y Leon e Universidad de Salamanca (Espanja), Eurokleis S.r.l. (Italia), Radboud Universiteit (Alankomaat), Den Institute (Belgia) ja Tampereen yliopisto (Suomi).

HERMES-hankkeen verkkosivut: https://www.hermes-fet.eu
HERMES Twitterissä: https://twitter.com/HERMES_FET
Sähköposti: info [at] hermes-fet.eu

Lisätietoja:
Professori Jari Hyttinen, 040 849 0020, jari.hyttinen [at] tuni.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 17.4.2019