TAMK palkitsi vuoden parhaat opinnäytetyöt
TAMKin monialainen raati kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneiden opinnäytetöiden tekijöitä, pääsy oman osaamisyksikön edustajaksi kymmenien hyvien töiden joukosta on jo hieno saavutus sinänsä. Erityisesti YAMK-töiden kohdalla taso oli tänä vuonna korkea.
Raati ihaili tämän vuoden kilpailutöissä erityisesti opiskelijoiden rohkeutta tarttua teemoiltaan tai toteutukseltaan haastaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Voittajatöissä oli löydetty kunkin teeman kannalta keskeinen näkökulma ja fokus, ja opinnäytetyöt tarjoavat ratkaisuja niissä esitettyihin työelämän tai jopa yhteiskunnan haasteisiin.
Palkitut AMK-opinnäytetyöt
- Ajda Lotric, Degree Programme in Energy and Environmental Engineering:
Study on Hydrogen as Unique Selling Proposition for Circular Economy in the Northern Netherlands
(1000 e)
Opinnäytetyön aihe on tuore ja tätä päivää, ja tuloksissa katsotaan jopa huomiseen. Työssä pureudutaan ilmaston muutoksen, teknologian murroksen ja kansainvälisyyden megatrendeihin. Ilmiön ymmärtäminen on helppoa opinnäytetyön kautta.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814936
- Amanda Heiskanen, Jenna Periviita, sosionomikoulutus:
"Miten teillä noi raha-asiat hoidetaan?" Taloudellisen väkivallan ilmiön määrittelyä väkivaltatyötä tekevien sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta
(500 e/henkilö)
Opinnäytetyössä käsitellään rohkeasti vaikeaa ja vielä vähän tutkittua aihetta. Työn rakenne on selkeä ja ehjä. Tekijät ovat saatujen tulosten pohjalta löytäneet hyviä kehittämisen kohteita ja tiedon välittämisen kannalta merkittäviä kanavia.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915358
Taloudellinen väkivalta on uusi ilmiö sosiaalialalla
Amanda Heiskasen ja Jenna Periviidan parhaana palkitun AMK-opinnäytetyön idea lähti siitä, kun he yhdessä miettivät molempia kiinnostavia aiheita. Sellaisia ovat esimerkiksi taloussosiaalityö, väkivaltatyö ja lastensuojelu.
– Keskustelimme paljon velkaantumisesta ja sen kautta esiin nousi myös taloudellinen väkivalta. Otimme yhteyttä erilaisiin väkivaltatyötä tekeviin tahoihin, ja lopullinen aihe muovautui ja rajautui vähitellen. Mitä syvemmälle aiheeseen uppouduimme, sitä enemmän mielenkiinto nousi tutkimuksen tekemiseen, Heiskanen ja Periviita kertovat.
Aihe oli molemmille mieluisa ja he halusivat tehdä mahdollisimman laadukkaan työn, jotta siitä voisi olla hyötyä jatkossa myös muille aihetta tutkiville.
– Voitto tuntuu tietysti hyvälle, koska teimme opinnäytetyön eteen paljon töitä. On mukavaa, että se on myös huomattu, Heiskanen ja Periviita iloitsevat.
Palkitut YAMK-opinnäytetyöt
- Fintan Brennan, Master of Business Administration, Educational Leadership:
Technostress and Leadership: A Case Study in Higher Education During the COVID-19 Crisis
(1000 e)
Opinnäytetyö on aiheeltaan ajankohtainen ja tutkimusasetelmaltaan selkeä. Opiskelijan ammatillinen asiantuntijuus tulee selkeästi esiin ja työ vastaa sille asetettuihin vaatimuksiin. Kokonaisuus on hyvin perusteltu ja ehyt.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102112218
- Laura Viljakainen, Musiikin ylempi tutkinto-ohjelma, Musiikkipedagogi (ylempi AMK):
Mistä on yläkouluikäisten soittomotivaatio tehty? Tapaustutkimus Merikanto-opistossa 2020
(1000 e)
Opinnäytetyössä käsiteltävät musiikin opetuksen arkipäivän ilmiöt liitetään sujuvasti osaksi laajempia kokonaisuuksia. Käsiteltävään ongelmatiikkaan annetaan konkreettisia ja perusteltuja ratkaisuja.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624407
Kokenut musiikinopettaja kiinnostui nuorten soittomotivaatiosta
Laura Viljakaisen opinnäytetyö palkittiin parhaana ylempien AMK-tutkintojen sarjassa. Viljakaisen kiinnostus nuorten soittomotivaation tutkimiseen nousi monen asian summana: hänen käytännön kokemuksestaan pianonsoiton opettajana parinkymmenen vuoden ajalta, kollegoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja maailman nopeasta muuttumisesta viime vuosina.
– Olen iloinen, jos musiikkipedagogiikan ala saa tämän myötä näkyvyyttä. Toivon, että mahdollisimman moni opettaja soittimesta tai opetusalasta riippumatta saisi niin kirjallisuuskatsauksesta kuin tuloksista kehitysvinkkejä jokapäiväisen opetustyönsä haasteisiin.
Viljakainen jakaa aivotutkijoiden näkemyksen soittoharrastuksen hyödyistä, esimerkiksi aivojen kehityksen ja muistin toiminnan kannalta, ja soisi tämän tiedon leviävän laajasti soittoa harrastavien ja kaikkien muidenkin tietoon. Musiikilla kaiken kaikkiaan on hänen mielestään ihmisen elämässä suurempi merkitys kuin yhtäkkiä tulee ajatelleeksikaan.
– Oppimiseen ei ole oikotietä. Vanha sanonta "harjoitus tekee mestarin" pitää paikkansa, oli kyse mistä vaan opittavasta asiasta. Motivaatio nousee kohisten harjoituksen tuoman kykenevyyden tunteen myötä, Viljakainen sanoo.
