Taina Juurakko-Paavolalle tunnustus ruotsin opetuksen kehittämisestä
Juurakko-Paavola vastaanotti tunnustuksen keskiviikkona 10.4. Svenska folkskolans vänner –yhdistyksen (SFV) kevätjuhlassa Helsingissä.
Christoffer Grönholms pris (Christoffer Grönholmin palkinto) perustettiin vuonna 2012 kulttuuripalkinnoksi suomenkielisissä oppilaitoksissa toimiville ruotsinopettajille. Juurakko-Paavola sai tunnustuksen työstä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi lukioissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Palkintoperusteluiden mukaan hän on kollegoidensa kanssa tarjonnut vaihtoehtoisia ja ajankohtaisia tapoja opettaa ja oppia ruotsia. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä ja sen ruotsin jaoksen puheenjohtajana hän on myös tehnyt läheistä yhteistyötä ruotsin kielen opettajien kanssa heidän jatkokoulutukseensa liittyen. Hän on ollut jäsenenä useissa asiantuntijaryhmissä, ja monista hänen tutkimus- ja kehityshankkeistaan on ollut paljon käytännön hyötyä ruotsinopettajille. Yhdessä kollegoidensa kanssa hän on myös useissa artikkeleissa analysoinut ylioppilaskokeiden tuloksia ja pitänyt eri konferensseissa lukuisia tieteellisiä esitelmiä mm. digitaalisesta kirjoittamisesta mahdollisuutena houkutella poikia oppimaan paremmin ruotsia. Lisäksi hän on osallistunut oppikirjojen tuotantoon.
Taina Juurakko-Paavola on Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja. Tampere3-hankkeen aikana hän toimi kielipalveluiden projektijohtaja. Aikaisemmin hän työskenteli 20 vuotta Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkijayliopettajana ja Kielikoulutuskeskuksen johtajana sekä sitä ennen Jyväskylän yliopistossa yliassistenttina. Hänen erityisalaansa on kielenoppimisen lisäksi kielitaidon arviointi. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä hän oli 15 vuotta ja viimeksi mukana kehittämässä digitaalisia kielikokeita.
– Tuntuu aivan uskomattamalta saada näin hieno tunnustus erityisesti tällaisella ajanhetkellä, jolloin olen itse siirtymässä urallani aivan uuteen vaiheeseen. Palkinnon perusteena on kehittämistyö, jota olen viimeiset 15 vuotta tehnyt noin 15 valtakunnallisessa hankkeessa sekä ylioppilastutkintolautakunnassa, Juurakko-Paavola kertoo.
Juurakko-Paavolan tutkimus ja kehittämishankkeet ovat liittyneet mm. tyttöjen ja poikien välisiin osaamiseroihin sekä opetuksen digitalisaatioon.
– Englannin kielessä poikien osaaminen on tyttöjä parempaa mutta ruotsin kohdalla tilanne on toisin päin. Pojista vain noin kolmasosa kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Monille tulee yllätyksenä, että korkeakoulussa edellytetään ruotsista lukion arvosanaa 8 vastaavaa tasoa. Korkeakouluille ruotsin osaamisen heikkeneminen on iso haaste, Juurakko-Paavola kuvailee.
– Digitalisaatio eri muodoissaan on yksi hyvä keino houkutella nuoria ruotsin kielen pariin. Opettajat ovat kokeilleet esimerkiksi sarjakuvaohjelmaa kirjoittamisen opettamisessa. Uutta monimuotoista ja monimediaista pedagogiikkaa sekä kieltenopettajien digipedagogista osaamista kehitetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa neljän yliopiston ja kahdeksan ammattikorkeakoulun DIGIJOUJOU-hankkeessa, jossa olen vielä tämän vuoden mukana AMK-koordinaattorina.
Uudessa Tampereen yliopistossa ja korkeakouluyhteisössä ruotsin ja muidenkin kielten opetusta päästään kehittämissä suuressa, monitieteisessä ja kaikki korkeakoulutuksen asteet kattavassa kokonaisuudessa.
– On mahtavaa päästä rakentamaan uudelle yliopistolle kielikeskusta yhdessä upean henkilökunnan kanssa! Isossa yhteisössä voimme pidentää ja monimuotoistaa kielten opintopolkua sekä toivottavasti edelleen monipuolistaa kielivalikoimaa. Digitaalisuus on tärkeässä roolissa opetuksen joustavuuden lisäämisessä. Löydämme varmasti myös entistä enemmän mahdollisuuksia integroida kielten opetusta substanssiopintoihin. Ruotsin opintoja integroidaan jo nyt mm. fysiikkaan. Rajana on vain mielikuvitus! Juurakko-Paavola sanoo.
Lue lisää ja katso haastatteluvideo SFV:n sivuilta.
Kuva: SFV/Pia Pettersson
