Hyppää pääsisältöön

Sydän- ja verisuonitautien riskinarviointiin kehitetään tarkempia menetelmiä

Julkaistu 28.1.2022
Tampereen yliopisto
Mark van GilsSydän- ja verisuonitautien riskienarvioinnissa ei nykyisin käytetä kaikkea saatavissa olevaa informaatiota, sanoo terveydenhuollon digitalisaation Epanet-professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta.
Tampereen yliopisto koordinoi eurooppalaista yhteistyötutkimusta, joka alkaa kehittää menetelmiä sydän- ja verisuonitautiriskien nykyistä tarkempaan arviointiin.

PerCard-tutkimuksessa kehitetään sydän- ja verisuonitautien riskienmallinnustyökalu, joka yhdistää ja analysoi eri lähteistä saatavaa tietoa tekoälyn, koneoppimisen ja signaalinkäsittelyn avulla. Uudet menetelmät on tarkoitus tehdä nykyisiä helppokäyttöisemmiksi ja edullisemmiksi.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat 45 prosenttia kuolemista Euroopassa. Jos yksilölliset riskit tunnistettaisiin ajoissa, jopa 80 prosenttia liian varhaisista sydänsairauksista voitaisiin ennakoida.

— Nykyiset riskimallit eivät kuvasta todellisia populaatioita, etenkään sukupuolten välisiä eroja, kertoo tutkimusta koordinoiva terveydenhuollon digitalisaation Epanet-professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta.

Nykyiset menetelmät eivät van Gilsin mukaan myöskään ota riittävästi huomioon yksilöiden geneettistä taustaa eikä niissä käytetä kaikkea eri lähteistä saatavilla olevaa informaatiota.

Tutkimuksessa yhdistetään olemassa olevaa suomalaista ja italialaista dataa ja uutta Italiassa kerättävää dataa.

Eettisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin kiinnitetään työssä erityistä huomiota. Tarkasteltavina ovat muun muassa sukupuolten väliset erot, tekoälyyn liittyvät vastuukysymykset – kuka on vastuussa, jos tekoäly ehdottaa riskidiagnoosia – terveystietojärjestelmien käyttö, riskeistä viestiminen ja tietoturvallisuus.

Tutkimuskonsortiossa ovat Tampereen yliopiston lisäksi mukana Polytechnic University of Milan (Italia), Centro Cardiologico Monzino (Italia), ja Protestant University of Applied Sciences Ludwigsburg (Saksa).

Tutkimusta rahoittaa ERA PerMed. Se on kansallisten tiederahoittajien yksilöllistetyn lääketieteen alan yhteistyöverkosto, johon kuuluu 32 organisaatiota 23 EU- ja yhteistyömaasta.

Kuva: Jonne Renvall