Tiedote

Suomessa alkaa jättimäinen 12 000 potilaan tutkimus, jolla pyritään ehkäisemään sydänsairauksia

verenpaineen mittausta
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on ennaltaehkäisyssä samalla viivalla Portugalin, Puolan ja Kreikan kanssa.

Suomessa alkaa laaja kansainvälinen sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä kliininen CoroPrevention-tutkimus. Tutkimus on saanut 20 miljoonan euron rahoituksen Euroopan Unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja siihen osallistuu 12 000 sydänpotilasta EU-maista, joissa ennaltaehkäisy on heikolla tasolla. Suomen lisäksi potilaita on Portugalista, Kreikasta, Italiasta, Puolasta ja Saksasta.

- Tavoitteena on luoda uusi ennaltaehkäisevä hoitopolku ja samalla sisällyttää se osaksi eurooppalaisia hoitosuosituksia. Näin se tulisi laajamittaiseen käyttöön, sanoo tutkimusta johtava Reijo Laaksonen Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta ja Zora Biosciences Oy:stä.

Tutkimuksessa käytetään uusinta diagnostiikkaa korkean riskin tunnistamiseen. Siinä hyödynnetään suomalaista Hertta-keramiditestiä, Euroopan Kardiologiyhdistys ESC:n elintapaohjeita ja Oulussa kehitettyä digitaalista Onnikka-elintapaohjausta.

Vähemmän kuluja ja sydänsairauksia

Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöity ja kustannustehokas tapa ehkäistä ennenaikaisia sydänkuolemia ja -kohtauksia. Euroopassa on arvioitu sydänsairauksien maksavan yhteiskunnalle kaikkiaan 210 miljardia vuodessa. Valtaosa uusivista sydänkohtauksista olisi vältettävissä tehokkaalla ennaltaehkäisyllä.

- Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavat saavat keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa erittäin tasokasta sairaalahoitoa. Kotiuttamisen jälkeen hoidossa on isoja alueellisia eroja, ja kaikkia mahdollisuuksia sydänkohtausten uusiutumisen estossa ei hyödynnetä, sanoo HUS:in sydäntautien professori Juha Sinisalo.

Tutkimusohjelmaan kuuluu muun muassa elintapavalmennusta ja lääkehoidon optimointia. Erityisesti pyritään pysyvään käyttäytymisen muutokseen hyödyntäen nimenomaan hanketta varten suunniteltavia puhelinsovellutuksia. Moni sydäntautipotilas muun muassa lopettaa pysyväksi tarkoitetun lääkityksen jo ensimmäisen vuoden aikana.

- Potilaiden kannalta lopputulos on, että äkkinäisiä sydäninfarkteja ja -kuolemia tapahtuu vähemmän ja he pysyvät työkykyisinä pidempään. Yhteisön kannalta tuloksena on, että terveydenhuollon kustannukset alenevat, sanoo tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen.

Tutkimukseen osallistuvissa kuudessa maassa on yhteensä 30 kliinistä keskusta, jotka keräävät tutkimukseen osallistuvat potilaat. Suomessa kliinisiä keskuksia ovat Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Oulun yliopistollinen sairaala ja Mehiläinen.

Suomalaisten hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Tamperen yliopisto; Zora Biosciences Oy FI; European Society of Cardiology, FR; National Institute for Health and Care Excellence, UK; Hasselt university, BE; University of Oulu FI, Charite - Universitaetsmedizin Berlin, DE; Crown Cro Oy FI; Lakka Technologies Oy FI, Helsinki University Hospital FI; Jagiellonian University in Kraków, PL; Heidelberg University, DE; The Biomedical Research Foundation of the Academy of Athens, GR; Ospedale Policlinico San Martino, IT; University of Lisbon, POR; The Centro Nacional de Investigaciones Cardiovasculares Carlos III, ES; The University of Sheffield, UK; Institut National de la Sante et de la Recherche Medicale, FR; Synlab International gmbh, DE; Uniweb, BE

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen, reijo.laaksonen [at] tuni.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 2.3.2020
 

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset