Vuonna 2005 hyväksytty periaate on ollut merkittävä poliittinen, moraalinen ja eettinen kannanotto suhteessa kaikkein vakavimpiin ihmisoikeusloukkauksiin. Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa analysoidaan suojeluvastuun periaatetta erityisesti Etelä-Sudanin sisällissodan kautta.
YK ei ole suojeluvastuusta huolimatta kyennyt tarvittaessa suojelemaan siviiliväestöä erityisen tehokkaasti. Erilaisten epäonnistumisten lisäksi YK:n ja turvallisuusneuvoston toimintaa pitäisikin tarkastella YK:n luoman normatiivisen muutoksen ja kehityksen kautta, johon suojeluvastuun periaatteen kehittäminen liittyy. Tutkimuksessa esitetään, että suojeluvastuun mahdollistamisella YK ja turvallisuusneuvosto myötävaikuttavat tavoitteidensa mukaisesti kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen.
Väitöstutkimuksen mukaan turvallisuusneuvoston käytännöt Etelä-Sudanissa mahdollistivat suojeluvastuun ja nämä käytännöt ilmensivät erilaisia eettisiä periaatteita. Suojeluvastuun käytäntöjen - valtion rakentaminen, siviilien suojelu, pakotteiden asettaminen, välitysmenettelyn mahdollistama rauhansopimus – tulisi olla eettisesti päteviä.
Ihmisoikeudet voivat olla ensisijaisia suhteessa suvereniteettiin joidenkin käytäntöjen osalta. Toisaalta suvereniteetti on ensisijainen suhteessa ihmisoikeuksiin kuitenkin niin, että rankaisemattomuuden periaate ei ole enää koskematon: valtiot ovat vastuussa teoistaan, niiden tehtävänä on suojella kansalaisiaan.
- Jos valtiot eivät tähän kykene tai ovat siihen haluttomia, on kansainvälisen yhteisön toimittava turvallisuusneuvoston kautta ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin siviiliväestön suojelemiseksi, toteaa tutkimuksen tekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Seppä.
- Suojeluvastuun periaate sisältää ajatuksen siitä, millainen on valtion poliittis-moraalinen hyväksyttävyys ja tätä kautta sillä on merkitys myös siihen, kuinka kansainvälisen yhteisön olisi syytä toimia, Seppä sanoo.
YTM Tarja Sepän kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja Responsibility to Protect as a United Nations Security Council Practice in South Sudan tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa keskiviikkona 26.6.2019 klo 12 alkaen Pinni B:n luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Tonny Brems Knudsen Århusin yliopistosta. Kustoksena on dosentti Eero Palmujoki.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1122-3
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 19.6.2019