Hyppää pääsisältöön

Strategisuuden painottaminen muuttaa kuntien maankäytön suunnittelua

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKanslerinrinne 1, Tampere
Pinni A:n Paavo Koli -sali
22.11.2019 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Strateginen yleiskaavoitus tiivistää maankäytön suunnittelun ja muun kaupunkikehittämisen välistä yhteyttä. Uuden väitöstutkimuksen mukaan strategisessa yleiskaavoituksessa korostuu siltojen rakentaminen perinteisen kaavoituksen ja strategisen kaupunkikehittämisen välille. Se vaatii suunnitteluun osallistuvilta toimijoilta uusia taitoja ja uudenlaista ajattelua.

Johanna Tuomisaari tutki väitöskirjassaan Lahden ja Tampereen yleiskaavoja sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä Östersundomin yleiskaavaa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suunnittelun strategisuus miellettiin ja miten yleiskaavoitus yhdistyi muuhun kaupungin hallintoon ja kehittämiseen. Tuomisaari haastatteli tutkimusta varten kuntien kaavoittajia ja muita viranhaltijoita sekä analysoi kaavoitukseen liittyviä asiakirjoja.

Tuomisaaren tutkimuksen perusteella strategista yleiskaavoitusta voidaan tehdä monella tavalla: tutkimuksessa tarkastellut yleiskaavat olivat paitsi sisällöltään myös laatimisprosesseiltaan erilaisia, vaikka kaikissa oli kyse strategisesta kaavoituksesta. Uudenlaiset suunnittelukäytännöt kehkeytyvät sitä mukaa kun suunnittelua tehdään ja kaupunkikehittämisen pulmiin etsitään ratkaisuja. Strategisessa yleiskaavoituksessa ei keskustella ja päätetä ainoastaan siitä, millaista kaupunkia rakennetaan vaan myös sitä, miten suunnittelua tulisi tehdä ja keiden siihen tulisi ottaa osaa.

Strateginen kaavoitus on yhteisöllistä toimintaa, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehitystä haluttuun suuntaan. Eritoten Lahdessa alleviivattiin yleiskaavoituksen merkitystä keskustelufoorumina, joka antaa tilaisuuden keskustella kunnan kehittämisestä ja pohtia konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille, ja kansalaiset ovat tärkeä toimijaryhmä myös strategisessa suunnittelussa.

– Kaavoituksella vaikutetaan siihen, minkälaisessa kaupungissa elämme, asumme, liikumme ja työskentelemme. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten suunnittelua tehdään, ketkä siihen osallistuvat ja miten siihen on mahdollista vaikuttaa, Tuomisaari kertoo.

Kaavoitusta ohjaavaa maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan, ja esitys uudeksi laiksi on määrä saada valmiiksi tämän hallituskauden aikana. Yksi uudistuksen tavoitteista on edistää kuntien strategista suunnittelua. Tuomisaaren tutkimuksen perusteella suunnittelua ohjaava lainsäädäntö jättää aina jonkin verran liikkumavaraa, ja nykyinenkin laki mahdollistaa monenlaisia suunnittelukäytäntöjä. Tutkimuksen perusteella strategisessa suunnittelussa on pitkälti kyse suunnitteluvälineiden kuten yleiskaavan luovasta ja ennakkoluulottomasta hyödyntämisestä.

– Kuntien tarpeet, toiveet ja voimavarat ovat hyvin erilaisia. Tästä seuraa, että yhtä kaikille sopivaa mallia tai ratkaisua ei ole olemassa. Strategisessa yleiskaavoituksessa on kyse toimintatapojen ja ajattelumallien muuttamisesta siten, että ne sopivat käsillä olevaan suunnittelutilanteeseen ja ratkaistaviin ongelmiin, Tuomisaari tiivistää.

Hallintotieteiden maisteri Johanna Tuomisaaren ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Epävarmuuden edessä: kuntien strateginen kaavoitus joustavana käytäntönä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 22.11.2019 kello 12 Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii FT Helka Kalliomäki Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii HT Helena Leino johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1296-1