Hyppää pääsisältöön

Sote-uudistus voi onnistua mutta riemunkiljahduksia se ei herätä

Julkaistu 23.10.2020
Tampereen yliopisto
Liina-Kaisa Tynkkynen/ Kuva: Jonne Renvall
Sote-uudistus ei tähän pysähdy. Tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, että hallituksen sote-mallin mukaan voidaan edetä mutta uudistusta pitää jatkaa vielä senkin jälkeen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saattaa vihdoinkin onnistua, kun hallituksen sote-ehdotukselle ennustetaan jopa hyviä läpimenon mahdollisuuksia eduskunnassa.

– Ei tämä riemunkiljahduksia ja valtavaa intoa herätä, mutta tämä voi kuitenkin olla sellainen, jolla voitaisiin mennä eteenpäin, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, jonka yliopistoura vastaa hyvin sote-uudistuksen vaiheita.

Tynkkynen väitteli sosiaali- ja terveyspolitiikasta vuonna 2013, jolloin Kataisen hallitus suunnitteli palvelumallia vahvojen peruskuntien varaan. Hän tutki terveyspolitiikan markkinoita ja yksityisiä palveluita, kun Sipilän hallitus ajoi markkinamallia sote-uudistuksen kylkeen. Nyt Marinin hallituskaudella sote-uudistus on yhä työlistalla, kun Tynkkynen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen yliopiston strategista kestävien hyvinvointipalveluiden tutkimusohjelmaa.

Runsaat kymmenen vuotta tahkottu sote-uudistus ei Tynkkysen mukaan ole edennyt lainkaan hitaasti verrattuna moniin muihin hallinnon prosesseihin. Nyt valmistunutta hallituksen esitystä hän pitää mallina, jolla voidaan oikein hyvin edetä, kun otetaan huomioon poliittiset realiteetit ja uudistuksen kehityskulun polkuriippuvuudet.

Sipilän hallituksen aikana monet maakunnat käynnistivät sote-valmistelun jo ennen kuin lakeja oli säädetty. Marinin hallituksen olisi Tynkkysen mukaan ollut hankala lähteä tekemään jotakin aivan muuta kuin tämäntyyppistä kokonaisuutta.

Sipilän mallista uuteen soteen ovat tulossa maakunnat kuitenkin riisuttuina siten, että sote-palveluiden ulkopuolelta mukaan otetaan vain pelastustoimi.

Kaikille optimaalinen sote olisi mahdottomuus

Koko erimielisen sote-historian ajan on oltu samaa mieltä ainakin yhdestä asiasta eli siitä, että tarvitaan isommat alueet vastaamaan palveluista.

– Meidän poliittinen järjestelmämme ei ole kyennyt tuottamaan esitystä, joka olisi kaikilta osin optimaalinen. Eikä varmasti ole edes realistista ajatella, että sote-esitys olisi kaikkien näkökulmasta optimaalinen, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.

Maakuntien tai alueiden lukumäärä on herättänyt koko prosessin ajan keskustelua. Peruspalveluiden näkökulmasta nyt valittu 21 saattaa olla hyvä määrä, mutta erikoissairaanhoidon kannalta se voi taas olla liian suuri. Lukumäärää voi olla vaikea muuttaa nopeasti nyt, kun valmistelu lähti liikkeelle jo edellisellä hallituskaudella maakuntien tai sairaanhoitopiirien kokoisten alueiden pohjalta.

– Meidän palvelujärjestelmämme kehitys junnaa paikallaan tai kehittyy hallitsemattomasti, jos jäädään odottamaan sote-uudistusta. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta olisi tosi tärkeää päästä uudistuksessa seuraavaan vaiheeseen. Ajattelen tätä yhtenä steppinä eteenpäin mutta en ajattele, etteikö koskaan enää sotea tarvitsisi uudistaa. Jos uudistus nyt tehdään, niin sitten aletaan reivaamaan sitä seuraavaan maaliin pidemmällä aikavälillä, Tynkkynen sanoo.

Verotus ja rahoitus kehityskohteiksi

Sote-uudistus ei pysähdy, vaikka uudistus nyt menisikin läpi. Hallitus on itsekin linjannut, että maakuntien tai alueiden verotusoikeutta valmistellaan parlamentaarisessa ryhmässä. Liina-Kaisa Tynkkynen pitää verotusta hyvänä lisänä alueiden hallintoon.

– Olen kallistunut siihen suuntaan, että periaatteessa verotusoikeus voisi olla hyvä seuraava steppi. Siinä on kuitenkin paljon selvitettävää.

Toisena kehityskohteena on alueiden kantokyky, joka ei kaikilla riitä palveluiden hoitamiseen. Tynkkynen ennustaa, että pikkuhiljaa jotkut alueet yhdistyvät.

Yksi tulevista muutoskohdista liittyy Uudenmaan erillisratkaisuun, jossa neljä aluetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä toimivat lähekkäin.

– Tällainen kehitys on nähtävillä täällä Pirkanmaallakin tai Taysin erva-alueen ympärillä. Se voi olla myös yksi kehityssuunta, että erikoissairaanhoito lähtee kehittymään vielä vahvemmin yliopistosairaalan ympärille siinä mielessä, että se jossain määrin irtautuu omakseen suhteessa muihin palveluihin. Se saattaa olla yksi kehityssuunta, Tynkkynen arvioi.

Rahoituksen jakautumisessa Tynkkynen pitää riskinä sitä, että peruspalvelut eivät vahvistu, jos raha edelleen valuu liiaksi erikoissairaanhoitoon ja muihin korjaaviin palveluihin.

– En ole täysin vakuuttunut siitä, tukeeko nyt esitetty rahoitusmalli tavoitetta, jossa peruspalveluita tulisi vahvistaa.

Hallituksen esitykseen sisältyy vahva usko valtion ohjaukseen nelivuotissuunnitelmien muodossa. Tynkkysen korviin ajatus kuulostaa ”ei niin modernilta ja ajassa olevalta”.

– Ehkä valtion ohjaustakin tullaan miettimään uudelleen, kun rahoitusuudistusta tehdään. Olisi hyvä keskustella myös siitä, mitä meidän koko sote-järjestelmän rahoitukselle eli Kela-järjestelmälle tehdään. Monet kuntoutuspalvelut, lääkkeet ja matkat korvataan Kelan kautta. Olisi järkevä pohtia rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena.

Alueiden kyky uudistua ratkaisee

Sote-uudistusta on arvosteltu pelkän hallinon uudistukseksi ilman takeita palveluiden parantumisesta.

– Tämä on nimenomaan hallinnon uudistus enkä pidä sitä negatiivisena asiana. Hallinnon ja rahoituksen ohjausjärjestelmän uudistus ovat edellytyksiä sille, että voidaan luoda hyvä maaperä palveluille. Tämä ei takaa sitä, että näin tapahtuisi. Se riippuu alueiden kyvystä lähteä uudistamaan, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.

Kuntien ja uusien alueiden työnjako on jäänyt vähälle huomiolle. Kunnat on nyt suljettu Tynkkysen mielestä aika kategorisesti ulkopuolelle. Niiden tehtäväksi on annettu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, mutta se on irrotettu palvelujärjestelmän kokonaisuudesta.

Huonona ratkaisuna Tynkkynen pitää sitä, että alueellinen joustonvara palveluiden järjestämisessä on jäämässä hiukan kapeaksi.

– Voisi olla järkevää, että alueet voisivat tehdä työnjakoa kuntien kanssa, jos katsotaan, että kokonaisuus hyötyisi siitä. Tässä tehdään nyt joka paikkaan samalla tavalla sovellettavia sääntöjä. Alueiden liikkumavara saattaa jäädä kapeaksi.

Uudistajat vanhan maailman vankeina

Sote-uudistusta on moitittu siitä, että se on juuttunut vanhan maailman vangiksi ja maantieteelliseksi karttaleikiksi samaan aikaan, kun digitalisaatio muuttaa maailman ja terveyspalvelut aivan toisiksi. Liina-Kaisa Tynkkynen pitää kritiikkiä aiheellisena.

– Tavallaan olemme menneisyyden vankeja siinä, että sote-uudistuksessa on tavoiteltu hallinnon uudistusta, mutta en ole varma, kuinka paljon on pohdittu sitä, mihin suuntaan palvelujärjestelmä ja palvelut tulevaisuudessa kehittyvät.

Tynkkynen huomauttaa, että paikkaan kiinnittyminen tulee terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden asumisperusteisuudesta. Oikeutus palveluihin syntyy siitä, että ihminen asuu jossakin ja maksaa sinne veronsa. Toinen selittävä tekijä on kuntapohjainen järjestelmä, josta nyt pyristellään irti.

Tynkkynen epäilee, että nyt syntyvä sote-uudistus ei ole riittävä esimerkiksi investointien näkökulmasta. On epäselvää, ovatko alueet tarpeeksi vahvoja investoimaan ja kehittämään esimerkiksi digipalveluita. Kukaan ei tarkkaan tiedä, millainen palvelujärjestelmä ja millaisia sairaalat ovat 50 vuoden päästä.

– Nyt me ajattelemme meidän palvelujärjestelmäämme konkreettisina taloina ja rakennuksina. Kuitenkin palvelut ovat jo siirtyneet ja tulevat siirtymään talojen ulkopuolelle ihmisten koteihin.

Uusi teknologia muuttaa sote-palvelut ja alan henkilöstön työn joksikin toiseksi, josta me emme vielä tiedä.

– Olen samaa mieltä siitä, että tässä sote-uudistuksessa ei ole pystytty katsomaan tarpeeksi kauas tulevaan. Jossain määrin olemme menneisyyden vankeja, mutta en silti pidä tätä uudistusta turhana. On olemassa melko laaja yhteisymmärrys siitä, että on syytä tehdä myös rakenteellinen uudistus sen takia, että alueet ja palvelutarpeet ovat vahvasti eriytyneet. Siinä mielessä tämä on tarpeellinen uudistus, mutta ehkä tulevaisuudessa asiaa pitäisi katsoa reippaammin myös esimerkiksi teknologian hyödyntämisen näkökulmasta.

Hyvinvointi tutkimuskohteena

Liina-Kaisa Tynkkynen johtaa tänä vuona Tampereen yliopistossa käynnistynyttä kestävien hyvinvointijärjestelmien tutkimusohjelmaa (Sustainable Welfare Systems), jolle Suomen Akatemia on myöntänyt profiloitumisrahoitusta.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yliopiston perustutkimuksesta nousevaa kärkialuetta ”Future of Wellbeing”, joka etsii uusia ratkaisuja terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ohjelma tarjoaa yhteisen alustan, jolle tutkijat voivat kokoontua kaikilta Tampereen yliopiston kärkialoilta yhteiskunnan, terveyden ja tekniikan tutkimuksesta.

– Toiminnan perusluonne on ilmiöpohjaisuus. Haettavat ilmiöt linkittyvät hyvinvointijärjestelmien sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kysymyksiin. Pyrkimyksenä on myös tukea uusien tiedekuntarajat ylittävien tutkimusryhmien muodostumista ja menestyksellistä ulkoisen rahoituksen hakemista, Tynkkynen kertoo.

Tutkimusohjelma tarjoaa porkkanaksi siemenrahoitusta, jota tutkijat voivat hakea rahoittaakseen monitieteisiä yhteistyöhankkeita ja kokeilla uudentyyppisiä asioita ryhmissä, joissa ei aiemmin ole tehty yhteistyötä.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall