Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisesta mediasta hyötyä ja haittaa työelämässä

Julkaistu 5.10.2020
Tampereen yliopisto
Some työssä
Sosiaalinen media on ollut osa vapaa-aikaa jo pitkään, mutta uusimman tutkimuksen mukaan siitä on tullut keskeinen osa työelämää hyvine ja huonoine puolineen. Sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen johtaman hankkeen tuloksista käy ilmi, että sosiaalinen media helpottaa työn tekoa ja parantaa yhteisöllisyyttä töissä. Samalla käyttöön liittyy erilaisia riskejä ja ongelmia, jotka muodostavat haasteita työntekijöiden hyvinvoinnille.

Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui yhteensä 563 suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden työntekijää ja 1817 suomalaista työntekijää eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Hanke haastatteli 52 työntekijää asiantuntijaorganisaatioissa. Lisäksi hankkeen pitkittäisaineistolla seurattiin suomalaisen työväestön sosiaalisen median käyttöä ja työhyvinvointia keväästä 2019 kevääseen 2020.

Koronakriisi pakotti digiloikkaan

Suomalaisista työntekijöistä yli kolmannes käytti sosiaalisen median palveluita töissään. Toimialaerot ovat suuria, ja esimerkiksi tietotyötä tekevissä asiantuntijaorganisaatioissa sosiaalisen median työkäyttö oli hyvin yleistä. Koronakriisin seurauksena sosiaalisen median palveluiden käyttö työtehtäviin yleistyi.

– Suomalaisessa työelämässä otettiin ripeä digiloikka joustavampiin työkäytäntöihin. Kaiken kaikkiaan suomalaiset selvisivät keväästä hyvin, toteaa hankkeen tutkija Reetta Oksa.

Koronakeväänä teknostressi kasvoi mutta työuupumus väheni työväestössä. Erityisen hyvässä tilanteessa olivat työntekijät, jotka olivat tottuneet käyttämään sosiaalista mediaa jo ennen kriisiä.

– Koronakriisi on selvästi jakanut työntekijöitä. Osa sopeutui hyvin ja nautti uudesta arjestaan, mutta osa kaipasi työpaikalle ja stressasi uusien tietoteknisten haasteiden vuoksi, sanoo Atte Oksanen.

Sosiaalinen media hyödyttää ja kuormittaa

Sosiaalinen media vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden väliseen yhteenkuuluvuuteen ja kokemukseen työyhteisöltä saadusta tuesta. Tulosten mukaan se myös tukee työn imua eli positiivista tunne- ja motivaatiotilaa työssä ja edistää työntekijöiden kokemuksia työn tuottavuudesta. Sosiaalisen median käyttö helpottaa myös tiedon kulkua ja saatavuutta.

Myönteisistä puolista huolimatta sosiaalisen median käyttö kuormittaa osaa työtekijöistä. Sosiaalinen media voi hämärtää työ- ja vapaa-ajan välistä rajaa. Osa haastateltavista mainitsi kuormitustekijöinä epäselvät sosiaalisen median säännöt ja sosiaalisen paineen käyttää sosiaalista mediaa.

– Sosiaalinen media on valtava voimavara oikein käytettynä, mutta työnantajien kannattaisi panostaa ohjeistuksiin etenkin kriisitilanteiden varalle. Lisäksi yksilöllisten ratkaisujen huomioiminen ja kunnioittaminen on tärkeää, Reetta Oksa huomioi.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva työpaikkakiusaaminen on tutkimuksen mukaan melko yleistä ja yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen, työuupumukseen ja teknostressiin.

– Sosiaalisen median kielteiset puolet näkyvät myös työelämässä. Työpaikkakiusaamiseen sosiaalisessa mediassa pitäisi puuttua entistä herkemmin, toteaa Atte Oksanen.

Tutkimus kiinnitti myös erityistä huomiota milleniaalien sukupolveen. Nämä 1980–1990-luvuilla syntyneet työntekijät käyttivät sosiaalista mediaa aktiivisesti töissään. He kokivat sosiaalisen median hyödylliseksi, mutta raportoivat suurempaa sosiaalisen median aiheuttamaa kuormitusta ja stressiä kuin heitä vanhemmat työntekijät. Milleniaaleilla myös työuupumus ja psyykkinen kuormitus oli voimakkaampaa, ja heitä työpaikkakiusattiin sosiaalisessa mediassa muita yleisemmin.

Lisätiedot:
Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen, atte.oksanen [at] tuni.fi, 050 318 7279
Tutkija Reetta Oksa, reetta.oksa [at] tuni.fi, 050 437 7619

Hankkeen loppuraportti:
Oksanen, Atte, Oksa, Reetta, Kaakinen, Markus, Savela, Nina, Latikka, Rita ja Ellonen, Noora (2020). Sosiaalinen media työelämässä: hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Tampere: Emerging Technologies Lab, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Lue verkossa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123340