Hyppää pääsisältöön

Sosiaalipalvelujen kustannus-vaikuttavuutta kannattaa arvioida

Julkaistu 28.2.2019
Tampereen yliopisto
Pekka Rissanen (vas.), Leena Forma ja Jan Klavus. Kuva: Kimmo Brandt, Compic
Pekka Rissanen (vas.), Leena Forma ja Jan Klavus. Kuva: Kimmo Brandt, Compic
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta eli vaikuttavuutta suhteessa kustannuksiin on tärkeää tutkia. Taloudellisella arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin yhteiskunnan rajallisia voimavaroja kannattaa kohdentaa. Näin toteaa tuore politiikkasuositus.

Interventioiden kustannus-vaikuttavuus on selvästi parempi, jos ne voidaan kohdentaa tarkasti niihin ihmisiin, joiden kohdalla odotettavissa oleva elämänlaadun ja hyvinvoinnin koheneminen on suurin.

Tampereen yliopiston terveystaloustieteen tutkijat ovat selvittäneet sosiaalisten interventioiden kustannus-vaikuttavuutta. Pekka Rissanen, Jan Klavus ja Leena Forma arvioivat PROMEQ-hankkeessa toteutettujen, pitkäaikaistyöttömille ja yksin kotona asuville ikäihmisille kohdistettujen sosiaalipalvelujen kustannuksia ja hyvinvointivaikutuksia.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun sosiaalisten interventioiden kustannus-vaikuttavuutta on tutkittu talouden näkökulmasta.

Tulokset puoltavat erilaisten, joissakin tapauksissa varsin pienten ja kevyiden toimintamallien kokeilemista ja käyttöönottoa haavoittuvien väestönosien tukemisessa ja heidän palvelujensa kehittämisessä. Parhaimmillaan pienillä voimavaroilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia elämänlaadussa ja toimintakyvyssä.

Tutkijat korostavat, että haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin suunnattujen toimenpiteiden arviointimenetelmiä on kehitettävä ja ennen kaikkea sovellettava sekä uusien että jo käytössä olevien toimintatapojen arvioinnissa.

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama PROMEQ-hankekonsortio etsii vaikuttavia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen ja tuottaa päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä mekanismeista. Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen tuloksia julkistetaan tämän kevään aikana.

Uutinen politiikkasuosituksesta on vapaasti hyödynnettävissä Promeq.fi-verkkosivuilla. Sieltä voi  ladata myös politiikkasuosituksen.
 

Lisätietoja:
Tutkijat Leena Forma, 040 190 1604, leena.forma [at] tuni.fi
ja Jan Klavus, 050 437 7313, jan.klavus [at] tuni.fi