Väitös

Sonja Tuomisto: Perhe-elämän ongelmat voivat vaikeuttaa sepelvaltimotautia sairastavan kuntoutumista

Sonja Tuomisto
TtM Sonja Tuomiston väitöstutkimuksessa selvitettiin sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden kokemuksia perheen osallisuudesta kotona tapahtuvaan kuntoutumiseen. Perheenjäsenet ovat tärkeä tuki sairastuneelle, mutta perheen osallisuuteen liittyy myös varjopuolia.

Sepelvaltimotauti kuuluu suomalaisten kansansairauksiin, ja se on myös maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveysongelmista. Vuonna 2019 sepelvaltimotauti aiheutti Suomessa noin 8600 kuolemaa. Sepelvaltimotaudin hoidon kehittymisen myötä sairastuneella ihmisellä on entistä suurempi vastuu omasta kuntoutumisestaan, kun sairaalasta kotiudutaan aiempaa nopeammin.   

Kotona tapahtuvassa kuntoutumisessa merkittävässä roolissa ovat sairastuneen ihmisen läheiset, joiden kanssa sepelvaltimotautia sairastava jakaa arkensa, ja täten sairastuminen koskettaa väistämättä myös heitä.

Tutkimukseen osallistui 172 sepelvaltimotautia sairastavaa henkilöä, jotka olivat olleet hiljattain hoidossa sairaalassa rintakipujen vuoksi. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla vuosien 2013 ja 2015 välillä. Perheen osallisuutta mitattiin tutkimusta varten kehitetyllä ja testatulla mittarilla.

Tulosten mukaan sepelvaltimotautia sairastavat henkilöt arvioivat perheen edistävän kuntoutumistaan merkittävästi, mutta raportoivat kokevansa myös kuntoutumista vaikeuttavia asioita perhe-elämässään.

Toimivat ja terveet perhesuhteet edistävät perheenjäsenten myönteistä osallisuutta sepelvaltimotautia sairastavien kotona kuntoutumiseen ja vähentävät perheessä esiintyviä vaikeuksia. Ne sepelvaltimotautia sairastavat henkilöt, jotka eivät kokeneet perhesuhteitaan läheisiksi ennen sairastumista, kokivat enemmän vaikeuksia perheen osallisuudessa kotona kuntoutumisen aikana.

— Hoitohenkilökunnan on hyvä huomioida, millaiset perhesuhteet sairastuneella on ollut sairautta edeltävästi. Keskustelu perheen tilanteesta, sairastumisen aiheuttamista tuntemuksista sekä mahdollisista ongelmista perhesuhteissa voi auttaa myös sepelvaltimotautiin sairastunutta tunnistamaan niitä asioita, jotka voivat hankaloittaa hänen toipumistaan, Tuomisto pohtii.

Tutkimuksen mukaan varsinkin miehet sekä aikuisten lasten kanssa asuvat sepelvaltimotautia sairastavat henkilöt tarvitsevat tukea erityisesti tunteiden käsittelyyn, kommunikaatioon ja vastuunjakoon liittyviin perhe-elämän vaikeuksiin. Myös sairastuneelle henkilölle tehdyt toimenpiteet vaikuttavat siihen, missä määrin perhe-elämän vaikeuksia koetaan: ohitusleikkauksen läpikäyneet tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea kuntoutumisprosessin aikana.

— Perhesuhteiden puheeksi ottaminen kaikissa kuntoutumisprosessin vaiheissa on merkityksellistä. Erityisesti korostuu sairaalasta kotiutumisen vaihe, jolloin omaehtoinen kuntoutuminen alkaa, Tuomisto muistuttaa.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää perhekeskeisen hoitotyön ja sydänpotilaiden perhekeskeisten kuntoutuspalveluiden kehittämiseen sekä alan ammattilaisten koulutukseen.

Terveystieteiden maisteri Sonja Tuomiston hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden kokemukset perheen osallisuudesta kotona tapahtuvaan kuntoutumiseen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 16.6.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Meeri Koivula.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1988-5.

 

 

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat