Hyppää pääsisältöön

Somekampanjointi keskittyy asioihin, ei henkilöön

Julkaistu 12.5.2021
Tampereen yliopisto
eduskkuntavaalien vaalikojuja Tampereen keskustorilla 2019
Eduskuntavaalien vaalikojuja Tampereen Keskustorilla 2019.
Kesän kuntavaaleista on ennakoitu kaikkien aikojen somevaaleja. Moni epäilee sen tarkoittavan myös entistä henkilökeskeisempää vaalikampanjointia. Somekampanjointi kuitenkin usein keskittyy puolueisiin ja asioihin. Tämä selvisi, kun Tampereen yliopiston viestinnän tutkijat selvittivät puolueiden ja niiden puheenjohtajien viestintää sosiaalisessa mediassa viime eduskuntavaalien aikana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin politikan henkilöitymistä sosiaalisessa mediassa ja sanomalehdissä. Politiikan henkilöitymisellä tarkoitetaan kehityksestä, jossa henkilöiden näkyvyys ja merkitys politiikassa kasvaa asiakysymysten ja puolueiden kustannuksella. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sanomalehtien uutisointi oli henkilökeskeisempää kuin puolueiden ja niiden puheenjohtajien viestintä sosiaalisessa mediassa. Myös puheenjohtajien yksityiselämästä kirjoitettiin selvästi useammin sanomalehdissä kuin sosiaalisessa mediassa.

  – Tutkimustulos on mielenkiintoinen, sillä sosiaalisen median on ajateltu korostavan henkilöitä ja siten kannustavan puolueita ja politiikoita henkilökeskeisempään viestintään. Tutkimuksemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, huomauttaa tutkimushanketta vetänyt professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.

Puolueen puheenjohtajan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa hyödynnetään hyvin samoilla tavoilla puolueesta ja puheenjohtajasta riippumatta. Puheenjohtajilla näyttää olevan tapana kertoa omista henkilökohtaisista piirteistään sosiaalisessa mediassa lähinnä viittaamalla heistä tehtyihin lehtijuttuihin, joten politiikan henkilöityminen sanomalehdissä vaikuttaa myös henkilöitymisen kehitykseen sosiaalisessa mediassa. Tutkimusryhmän mukaan näyttääkin siltä, että suomalaiset poliitikot ja puolueet eivät vielä hyödynnä kaikkia sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia henkilöbrändin rakentamiseen vaalikampanjassa.

 – Kuntavaaliehdokkaiden kannalta tämä on myös positiivista, sillä sosiaalisessa mediassa on nyt hyvä mahdollisuus lähteä tekemään muista erottuvaa viestintää, tutkimusryhmä arvioi.

Tutkimusryhmää johtaa professori Pekka Isotalus ja tutkijoina ovat Elisa Kannasto ja Laura Paatelainen. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometissa. Tutkimushankkeen on rahoittanut C.V. Åkerlundin mediasäätiö.

Lisätietoja projektista
 

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:
Professori Pekka Isotalus, pekka.isotalus [at] tuni.fi

 

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 12.5.2021

Kuva: Jonne Renvall