Talamuksen anteriorisen tumakkeen syväaivostimulaatio on tehokas hoitomuoto epilepsiassa, joka ei sovellu epilepsiakirurgiaan. Hoidon havaittiin auttavan erityisesti tajunnanhämärtymiskohtauksiin, jotka vähenivät 66% viiden vuoden seurannassa. Stimulaattorin osien anatomisella paikannuksella ja tarvittavilla ohjelmointimuutoksilla tai uudelleensijoittelulla todettiin selvä hyöty: niiden potilaiden osuus, joiden kohtausmäärä vähintään puolittui, nousi 44%:sta 70%:iin.
Mielialassa ei ryhmätasolla huomattu muutoksia hoidon aikana, mutta kaksi potilasta sai äkillisiä masennusoireita ja kaksi hitaasti kehittyviä harhaluuloisuus- ja ahdistuneisuusoireita, jotka liittyivät stimulaattorin ohjelmointiasetuksiin; nämä oireet helpottivat, kun ohjelmointiasetuksia muutettiin.
- Tutkimuksessa löydettiin lisäksi viitteitä, että hoidosta hyötyvät potilaat erottuivat hoidosta heikosti hyötyneistä jo alkuvaiheen neuropsykologisessa tutkimuksessa suoriutumalla paremmin toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta mittaavissa testeissä, Järvenpää kertoo.
Myös kirurgisen tarkkuuden parantamista tutkittiin stereotaktisesta liikehäiriökirurgiasta tutun mikroelektrodirekisteröinnin keinoin, eikä tällä metodilla todettu käytännön hyötyä verrattuna ilman rekisteröintiä tehtyihin leikkauksiin.
- Tutkimuksen pohjalta voidaan parantaa potilasvalintaa tarkentamalla hoidosta hyötyvien profiilia, mutta se myös tarjoaa ideoita hoitoa jo saavien potilaiden hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi yksilöllisen ohjelmoinnin keinoin, Järvenpää toteaa.
Soila Järvenpää on kotoisin Hyvinkäältä ja työskentelee tällä hetkellä Seinäjoen keskussairaalassa.
LL Soila Järvenpään lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Optimization of Deep Brain Stimulation of the Anterior Nucleus of Thalamus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.9.2020 klo 9.15 alkaen Arvo-rakennuksen salissa F025, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Paul Boon Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1677-8
Kuva: Minttu Saarni