Hyppää pääsisältöön

Skeittaus ja kestävä kaupunkikehitys kohtaavat lukiossa

Julkaistu 17.2.2021
Tampereen yliopisto
Tutkija Mikko Kyröviita skeittaa Tampereen Hiedanrannassa (Kuva: Jonne Renvall)
Tutkija Mikko Kyrönviidalla on pitkä skeittitausta. Lukiolinjan suunnitteluun osallistunut Kyrönviita skeittasi Tampereen Hiedanrannassa, jossa voi harrastaa ympäri vuoden. (Kuva: Jonne Renvall).
Tampereella tehdään uusia avauksia koulutusyhteistyössä, kun Sammon keskuslukiossa aloittaa Suomen ensimmäinen skeittilinja syksyllä 2021. Uusi linja yhdistää lukion käynnin skeittikulttuuriin ja tarjoaa polun myös kilpauraan. Ensinäkymän yliopistoon antavat Tampereen yliopiston kestävän kaupunkikehityksen opinnot. Samalla avataan korkeakoulutuksen ja toiseen asteen vuoropuhelua, josta molemmat oppivat.

Skeittilinja rakentuu laajassa oppilaitos- ja yhdistysyhteistyössä. Tampereen yliopiston Sustainable Urban Development -ohjelmasta (SUD) linja saa oppisisältöä kestävästä kaupunkikehityksestä. 

Kansainvälistä tutkinto-ohjelmaa vetävät yliopistonlehtorit Salla Jokela ja Markus Laine kertovat, että ohjelmaan kuuluu läheisesti yhteistyö, joka laajenee nyt toiselle asteelle lukioon. 

– Kestävää kaupunkikehittämistä opiskeltaessa myös tavat toimia ovat tärkeitä. Kun opiskelijat, opettajat ja käytännön toimijat kohtaavat, toteutuu toisilta oppimisen idea, Salla Jokela sanoo.

Kestävän kaupunkikehityksen opinnoissa korostuvat käytännön esimerkit kaupungista. Kolmen tiedekunnan monitieteinen SUD-kandiohjelma toteuttaa ilmiöperustaista oppimista. 

– Esimerkiksi Urban Lab -kurssit, joissa pureudutaan ajankohtaiseen kaupunki-ilmiöön yhdessä asiantuntijoiden kanssa, sopisivat hyvin skeittareille, Markus Laine sanoo.

Yliopistonlehtorit Salla Jokela ja Markus Laine vetävät Tampereen yliopiston kestävän kaupunkikehityksen kandiohjelmaa
Hiedanrantaa halutaan kehittää tulevaisuuden kestäväksi ja yhteisölliseksi kaupunginosaksi. Yliopistonlehtorit Salla Jokela ja Markus Laine vetävät tähän osallistuvaa SUD-kandiohjelmaa. (Kuva: Hannu Linkola/Jonne Renvall)


Yhteistyö lukioiden ja korkeakoulujen välillä laajentuu lukiolakiin kirjatun yhteistyövelvoitteen myötä. Valtakunnallisena tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä korkea-asteen opintoihin ja sitä kautta myös työelämään. Tampereella yhteistyötä tehdään tiiviisti Tampereen korkeakouluyhteisön ja Tampereen seudun toisen asteen toimijoiden välillä. Yhteistyötä yliopistossa kehitetään, koordinoidaan ja tuetaan lasten ja nuorten Juniversityssa, jossa tehtävän parissa on aloittanut asiantuntijana Tuulikki Harsia marraskuussa 2020.  

– Yhteistyötä on Tampereella tehty jo pitkään, ja tätä pitkäjänteistä työtä halutaan entisestään syventää ja kehittää. Tampereen yliopiston ja Sammon keskuslukion skeittilinjan yhteistyö on uudenlainen ja mielenkiintoinen avaus yhteistyömuotojen kirjossa, jossa lukiokoulutus kohtaa tiedekunnan tarjoaman koulutuksen. Juniversityn roolina on tukea tätä toimintaa, ja haluamme rohkaista muitakin olemaan toisen asteen yhteistyöhön liittyvissä asioissa matalalla kynnyksellä yhteydessä, Tuulikki Harsia kertoo.

Skeittikokemukset yhdistävät teorian ja käytännön

Skeittaus on kaupunkikulttuurin ilmiö ja kaupunkitilan muokkaaja. Skeittarit tarvitsevat harrastukselleen paikan kaupungissa, ja usein he rakentavat skeittipaikat eli ”spotit” itse.

Skeittilinjan suunnitteluun osallistunut tutkija Mikko Kyrönviita luonnehtii harrastusta yhteisölliseksi. 

– Skeittarit rakentavat itse ympäristöjä. Kun he ottavat julkista tilaa toiminnallisesti haltuun, luodaan yhdessä uusia merkityksiä. 

Kaupunkitutkijat tarkastelevat ilmiötä teoreettisesti esimerkiksi kaupunkilaisten oikeuksien käsitteillä: ”oikeus kaupunkiin, oikeus tilaan”, Jokela tiivistää. Teoreettinen viitekehys on ajattelun väline, mutta se voidaan yhdistää skeittaavan lukiolaisen kokemuksiin. 

– Teoria auttaa sanoittamaan harrastuksen tuomaa osaamista ja siitä on apua omien vahvuuksien tunnistamisessa. Saamme lukiolaisilta ja skeittaajayhteisöltä konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä jokin teoreettinen ajatus voisi tarkoittaa käytännössä, Jokela ajattelee.

Skeittikulttuurissa korostuu viestintä, sillä monet kuvaavat harrastuksestaan videoita. Arkkitehtuuri, kaupunkielämä ja ilmiöt – ja niiden muutos – tallentuvat nauhoille. Tutkijat tunnistavat väylän lukion, yliopiston ja kaupunkitutkimuksen vuoropuhelulle.

– Kuvallisuus ja digitaaliset mallit ovat yleistyneet kaupunkikehityksessä. Skeittareilla on kuvaamiseen taitoa ja voimme kaikki oppia siitä, Markus Laine sanoo.

Tulevaisuuden temppuja Hiedanrannassa

Mediasisältöjen lisäksi skeittilinjan lukio-opinnot sisältävät tapahtumatuotantoa sekä skeittiympäristöjen suunnittelua ja toteuttamista. Koulutus mahdollistaa myös lajin kilpaharjoittelun.

Ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet sijaitsevat Hiedanrannassa, jossa paikallinen skeittiyhdistys Pirkanmaan Kaarikoirat ylläpitää toteuttamiaan harrastuspaikkoja. Itse 35 vuotta skeitannut Mikko Kyrönviita pitää niitä maailmanluokan puitteina.

Hiedanrannassa kestävä kaupunkikehitys kytkeytyy ilmiöpohjaiseen oppimiseen vahvassa yhteistyössä kaupungin kanssa.

Mikko Kyrönviita huomauttaa, että juuri skeittarit ottavat entisiä teollisuustiloja käyttöön ja kunnostavat niitä omiksi paikoikseen. 

– Sen sijaan, että tilat pysyisivät tyhjillään ja vieläpä lämmitettyinä, niin eikö ole hyvä, että ne otetaan käyttöön. Skeittarit ovat luoneet Hiedanrannassa uutta toimintaa, osaamista sekä palveluja ja harrastuspaikkoja. Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n ja kaupungin yhteistyö on tässä onnistunut, Kyrönviita sanoo.

Tulevaisuuden skeittari tekisi Olliet ja Kickflipit kierrätysrampilla – itse kunnostetuilla paikoilla, jotka tyhjillään kuormittaisivat ympäristöä. 

Tutkijoiden ajatuksissa näkyvät ympäristöä kunnioittavat harjoittelupaikat. Onnistuessaan Tampere näyttäisi mallia muille.


Teksti: Mikko Korhonen
Kuvat: Jonne Renvall ja Hannu Linkola

Sammon keskuslukion skeittilinja Tampereen kaupungin sivuilla

Lisätietoa Tampereen yliopiston toisen asteen yhteistyöstä:
Tuulikki Harsia
asiantuntija, Juniversity
+358 50 575 4470
tuulikki.harsia [at] tuni.fi sekä juniversity [at] tuni.fi