Väitös

Sisäinen tarkastus voi parhaimmillaan olla ratkaisu valvonnan ja riskienhallinnan puutteisiin

Pohjoismaisten pankkien rahanpesuskandaalit, Suomen valtionosuuksien väärinkäytöstapaukset ja muun muassa kuntapäättäjien virkarikossyyteuutisoinnit ovat konkreettisia esimerkkejä erilaisten organisaatioiden tarpeista vahventaa valvontaansa ja riskienhallintaansa. Sisäinen tarkastus on asiantuntijayksikkö, jonka keskeisimpiä tehtäviä on sisäisen valvonnan prosessien ja riskienhallinnan arvioiminen. Huolimatta kiistattomasta tarpeesta tämänkaltaiselle yksikölle yllättävän harva suomalainen organisaatio on päättänyt hyödyntää sisäisten tarkastajien ammattitaitoa prosessiensa kehittämisessä.

Hallintotieteiden maisteri Jaakko Rönkkö selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, millaiset organisaatiot ovat päättäneet järjestää sisäisen tarkastuksen ja millaisista tekijöistä tuloksellisesti toimiva sisäinen tarkastus muodostuu.

Sisäistä tarkastusta pidetään niin tutkimus- kuin ammattikirjallisuudessa organisaatioiden johtamisjärjestelmän keskeisenä toimijana hallituksen, johtoryhmän ja tilintarkastajan kanssa.

-Tämän väitöskirjan tutkimustulosten mukaan suomalaisista listayhtiöistä ja kuntaorganisaatioista selvästi alle puolet on päättänyt järjestää sisäisen tarkastuksen. Tilanne näyttäisi olevan sama niin Suomessa kuin maailmallakin, Rönkkö toteaa.

Tähän kirjallisuuden ja reaalimaailman ristiriitaan Rönkkö pureutui tutkimuksessaan, joka osoitti erilaisten organisaatioiden käyttäytyvän eri tavoin niiden päättäessä sisäisen tarkastuksen vapaaehtoisesta käytöstä.

Organisaatioiden suuri koko, organisaatiorakenteen monimutkaisuus, omistusrakenne, hallituksen kokoonpano ja parempi kannattavuus näyttäytyivät tekijöinä, jotka vaikuttavat johdon päätökseen sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Tulokset herättävät kysymyksiä siitä, voidaanko sisäistä tarkastusta varauksetta pitää hallintojärjestelmän keskeisenä toimijana.

- Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että omistus- ja organisaatiorakenteen indikoidessa tarvetta korostuneelle valvonnalle sisäinen tarkastus on aidosti keskeinen toimija johtamis- ja valvontajärjestelmässä. Näin ei kuitenkaan kaikissa organisaatioissa ole. On pohdittava organisaation lähtökohdista, millaisia päättäjiä sillä on ja millaisessa ympäristössä se toimii. Sitä kautta aitoa tarvetta valvontaa kehittävälle asiantuntijayksikölle on järkevää lähestyä, Rönkkö toteaa.

Muun muassa hajautunut omistusrakenne, ulkomaalaisten omistajien suuri määrä ja valtio-omistus ovat tekijöitä, jotka lisäävät sisäisen tarkastuksen käyttöä. Tieteellisemmin muotoiltuna: päämiesten identiteetillä näyttäisi olevan aivan keskeinen vaikutus sisäisen tarkastuksen vapaaehtoiseen käyttöön. Toisaalta, esimerkiksi maantieteellisesti hajautunut toiminta lisää riskejä ja samalla näyttää lisäävän sisäisen tarkastuksen käyttöä. Tulokset ovat sinänsä loogisia ja laajentavat käsitystä siitä, mikä sisäisen tarkastuksen merkitys organisaatioiden johtamisessa todella on.

Saavuttaakseen keskeisen aseman johtamisjärjestelmässä sisäisen tarkastuksen on kyettävä toimimaan tuloksellisesti. Ainoastaan organisaatiotason otolliset olosuhteet eivät riitä siihen, että tarkastusyksikkö loistaa johtamisjärjestelmän keskeisenä toimijana. Tutkimuksen mukaan sisäisen tarkastuksen tuloksellisuus on monitulkintaista ja riippuu mitä keskeisimmissä määrin tuloksellisuutta arvioivasta tahosta.

Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia pureutua sisäisen tarkastuksen todelliseen merkitykseen organisaatioiden hallinnoinnissa ja toisaalta herättää kysymyksiä siitä, pitäisikö tämänkaltainen yksikkö säätää pakolliseksi joissain organisaatiotyypeissä. Nykytilanteessa suomalaiset yhtiöt, kuntaorganisaatiot, kolmannen sektorin toimijat ja valtion toimintayksiköt saavat lähtökohtaisesti itse päättää, järjestävätkö ne sisäisen tarkastuksen.

Jaakko Rönkkö toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Hän on myös ammatissa toimiva KHT- ja JHT-tilintarkastaja talouden asiantuntijatoimisto Revisium Oy:ssä. Lahtelaistaustainen Rönkkö on suorittanut sisäisen tarkastuksen kansainvälisen ammattitutkinnon (CIA) ja työskennellyt yli 10 vuoden ajan neljässä eri organisaatiossa tuottaen mm. sisäisen tarkastuksen palvelua.

Hallintotieteiden maisteri Jaakko Rönkön julkisen talousjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Sisäinen tarkastus: Tuloksellinen lisäarvon tuottaja vai paikkaansa hakeva tukitoiminto? tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 16.8.2019 klo 12 Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Olli-Pekka Viinamäki Vaasan yliopistosta. Kustoksena on professori Lasse Oulasvirta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1143-8

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 7.8.2019

Kuva: Sami Reivinen / Valokuvaamo KLIK