Hyppää pääsisältöön

Siirtymä sikataloudesta sirkkatalouteen vaati tietoa ja totuttelua

Julkaistu 22.6.2020
Tampereen ammattikorkeakoulu
Heinäsirkka_Pixabay
Tulevaisuuden hyönteisala tuo sirkkoja pannulle, matoja lemmikkien ruoaksi ja kärpäsiä kiertotalouden palvelukseen.

Hyönteisala ei rajoitu vain ruoantuotantoon, vaan hyönteisistä toivotaan ekologista vaihtoehtoa myös biomassojen prosessointiin ja ravinteiden kierrätykseen. Vaikka muutama vuosi sitten käynnistynyt hyönteisruokabuumi tuntuu hiljenneen, on alalla edelleen toimijoita sekä myös potentiaalia monenlaiseen liiketoimintaan.

Lainsäädännön vapautuminen aloitti hyönteisruokabuumin

Hyönteisruokabuumi käynnistyi 2018. Hyönteisten käyttäminen ihmisravinnoksi oli juuri tullut lailliseksi, ja sekä ympäristötietoiset edelläkävijäkuluttajat että myös elintarviketeollisuus ottivat ilolla vastaan lihaa eettisemmän ja ympäristöystävällisemmän proteiinin lähteen.

Pikkuhiljaa hype kuitenkin laantui, ja monet hyönteisiä sisältävät tuotteet hävisivät kauppojen hyllyiltä. Syitä buumin hiljenemiseen on useita. Hyönteistalous on elinkeinona Suomessa uusi ja hyönteisten tuotanto vasta käynnistymässä. Tuotanto on vielä melko pienimuotoista ja käsityövaltaista, mikä nostaa tuotteiden hintoja. Toisaalta myös tietoa ja tottumusta hyönteisten syöntiin ja käsittelyyn tarvitaan lisää.

– Tehtyjen kuluttajatutkimusten mukaan moni ostaisi hyönteistuotteita, jos niitä olisi saatavilla ja heillä enemmän tietoa siitä, miten niitä käytetään. Alalla tarvitaan siis lisää tietoa sekä hyönteisten tuotannosta että niiden käytöstä elintarvikkeina, sanoo TAMKin liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala.

Wickman-Viitala on vetänyt TAMKissa Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen -hanketta. Luonnonvarakeskuksen ja viiden ammattikorkeakoulun yhteishankkeen tavoitteena oli hyönteisalaan liittyvän tietouden levittäminen ja alan toimijoiden verkostoituminen. Vaikka hanke on päättynyt, on sen seurauksena syntynyt verkosto, joka kokoaa yhteen alan tutkijoita ja toimijoita.

Tiina Wickman-Viitala_Kaisa Andersson

Myös lemmikeille ruokaa hyönteisistä

Hyönteisalaan liittyvää perustutkimusta tehdään ammattikorkeakouluissa paljon. Luken hankkeessa mukana olleilla viidellä ammattikorkeakoululla oli jokaisella oma tulokulmansa alaan, ja hyönteisalan tulevaisuutta katsottiin niin liiketoiminnan, lemmikkieläinten ruoantuotannon, kuluttajatutkimuksen ja ruoanlaiton kuin biomassojen käsittelynkin kannalta.

TAMKissa hyönteisalan tulevaisuutta mietittiin erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.

– Tuotanto on meillä vielä pientä ja käsityövaltaista. Esimerkiksi sirkat ovat melko työläitä kasvattaa, ja siirtyminen sikojen kasvatuksesta sirkkojen kasvatukseen vaatii investointeja, Wickman-Viitala selittää alan haasteita tuotannon näkökulmasta.

Monella tilalla lupaavasti alkanut sirkkojen kasvattaminen ei olekaan ottanut niin suurta tuulta alleen kuin alkuinnostuksessa uskottiin. Wickman-Viitala kertoo kehityksen olleen saman suuntainen myös hyönteisalan edelläkävijämaissa kuten Belgiassa ja Alankomaissa.

– Myös maissa, joissa tuotanto alkoi meitä aikaisemmin, heinäsirkkojen tuotanto on nyt jäänyt vähemmälle, ja alan yritykset keskittyvät tuottamaan jauhopukkimatoja, jotka ovat taloudellisempia tehotuotannossa.

Yksi potentiaalinen liiketoiminta-alue hyönteisalalla onkin jauhopukkimatojen kasvattaminen erityisesti lemmikkieläinten ravinnoksi.

– Ruoan alkutuotanto on todella tarkkaan säänneltyä ja noudatettavien lakipykälien viidakko on melkoinen. Lemmikeille tuotettavan ruoan valvonta on huomattavasti kevyempää. Lisäksi kuluttajien maksuvalmius tuntuu lemmikkiruoan suhteen olevan korkeampi kuin oman ruoan suhteen, joten katteet ovat siellä paremmat, Wickman-Viitala selittää alan liiketoimintapotentiaalia.

Mielenkiintoinen liiketoiminta-alue hyönteisalalla on ravinnontuotannon ohella hyönteisten tuottaminen hyödynnettäväksi jätteiden käsittelyssä. Biomassojen hyönteiskäsittely – vaikkapa mustasotilaskärpäsillä – on nopeampaa kuin perinteinen kompostointi ja lisäksi ekologisempaa ja vähemmän tuotantopanostuksia vaativaa kuin muut nykyisin käytössä olevat menetelmät.

Hyönteisruoka pitää arkipäiväistää

Se mitä Wickman-Viitala erityisesti peräänkuuluttaa alan kehittämisessä, on hyönteisten käytön arkipäiväistyminen ja koulutuksen lisääminen.

– Hyönteisten syömisen tulisi olla yhtä jokapäiväistä kuin vaikkapa äyriäisten syömisen. Eihän katkarapuja tai etanoitakaan piiloteta jauhettuina ruokaan, vaan ne syödään kokonaisina.

Juuri tähän tähtää myös yksi hankkeen ohjausryhmässä mukana olleista yrityksistä, sirkkaelintarvikkeita ja kotimaista hyönteisraaka-ainetta jalostava Griidi Oy. Se haluaa tuoda kauppojen kylmähyllyille ”pannusirkat” eli kokonaisena pannulla paistettavat esivalmistetut sirkat naposteluun ja ruoanlaittoon, varteenotettavaksi vaihtoehdoksi vaikkapa jauhelihalle.

Aivan kuten sushin yleistyminen osaksi suomalaisten ruokavaliota myös hyönteisruoan yleistyminen voi tapahtua nopeastikin. Hyönteisruoan arkipäiväistyminen vaatii paitsi markkinointia ja maistattamista myös koulutusta hyönteisten käsittelystä ja valmistamisesta ruoaksi. 

– Meillä TAMKin restonomikoulutukseen voisi tulevaisuudessa kuulua myös hyönteisten käsittelyn ja hyönteisruoan valmistuksen opettelu,  Wickman-Viitala visioi.

 *  *  *

Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena oli hankkia ja välittää uusinta tietoa hyönteisalasta sekä luoda yhteinen näkemys hyönteisalan tulevaisuudesta 2030. Hankkeessa oli mukana TAMKin lisäksi neljä muuta ammattikorkeakoulua: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu, sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 31.3.2020 päättynyt hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.


Lisätiedot: Tiina Wickman-Viitala, Liiketoiminta, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, tiina.wickman-viitala [at] tuni.fi

Hankkeen sivut: Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen

Artikkeli TAMKjournalissa: 
Hyönteistoimialan liiketoiminnan kehittäminen

Teksti: Helena Pekkarinen
Kuvat: Pixabay ja
Kaisa Andersson