Väitös

Siirretty koronaviruspandemian vuoksi - Sosioekonomiset erot suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymisessä kasvoivat 2000–2015

tohtorihattu_900px
Vaikka suomalaisnuorten ongelmakäyttäytyminen on yleisellä tasolla vähentynyt, myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut sosioekonomisesti huono-osaisimmilla nuorilla. Noora Knaappilan väitöskirjassa sosioekonomisten erojen kasvua havaittiin suomalaisnuorten koulukiusaamisessa, tupakoinnissa, kannabiksen käytössä ja rikekäyttäytymisessä.

Suomalaisten terveyserot ovat mediassa jatkuvan keskustelun alla. Tutkimustietoa sosioekonomisten terveyserojen kasvusta suomalaisilla aikuisilla on runsaasti, mutta aihetta on tutkittu vähemmän suomalaisten nuorten keskuudessa.

Noora Knaappila tutki väitöskirjassaan sosioekonomisten erojen kehityskulkuja suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymisessä aikavälillä 2000–2015. Aineistona käytettiin THL:n Kouluterveyskyselyjen peruskoulujen 8. ja 9. luokkalaisten vastauksia. Tutkittuja ongelmakäyttäytymisen muotoja olivat koulukiusaaminen, tupakointi, kannabiksen käyttö sekä rikekäyttäytyminen. Sosioekonomista asemaa mitattiin vanhempien koulutustasolla, vanhempien työttömyydellä sekä perherakenteella.

Tutkimuksessa havaittiin, että yleisellä tasolla koulukiusaamisen, kannabiksen käytön sekä rikekäyttäytymisen vallitsevuudet eivät juuri muuttuneet aikavälillä 2000–2015. Sen sijaan nämä ongelmakäyttäytymisen muodot yleistyivät nuorilla, joiden vanhemmista ainakin toinen oli käynyt vain peruskoulun, molemmat vanhemmat olivat olleet työttömänä viimeisen vuoden aikana ja jotka eivät asuneet molempien vanhempien kanssa. Niin ikään säännöllinen tupakointi vähentyi ja elinikäinen tupakoimattomuus lisääntyi yleisellä tasolla, mutta vastaavia myönteisiä muutoksia ei havaittu sosioekonomisesti huono-osaisimmilla nuorilla.

Knaappilan tutkimus tuo lisää näyttöä sosioekonomisten terveyserojen kasvusta myös nuorten keskuudessa. Vaikka suomalaisten yleinen terveyden ja hyvinvoinnin taso on jatkuvasti kohentunut viime vuosikymmeninä, myönteistä kehitystä ei ole havaittavissa matalissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tämä on huolestuttavaa, sillä terveyserojen kaventaminen on ollut suomalaisen terveyspolitiikan kärkitavoitteita jo 1970-luvulta lähtien. Aiemmat toimenpiteet ovatkin jääneet vaille konkretiaa ja riittävää resursointia.

Sosioekonominen huono-osaisuus tulee tunnistaa nuorten ongelmakäyttäytymisen riskitekijänä ja toimenpiteet kohdentaa haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Nuorten ongelmakäyttäytymisen vähentäminen edellyttää moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus asuinalueesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta sekä riittävän toimeentulon turvaaminen ovat keskeisiä keinoja väestön terveyserojen kaventamisessa.

Noora Knaappila on kotoisin Haapajärveltä ja opiskelee tällä hetkellä lääketiedettä neljättä vuotta Tampereen yliopistossa.

Lääketieteen kandidaatti Noora Knaappilan nuorisopsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Increasing socioeconomic disparities in adolescent problem behaviors from 2000 to 2015 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 20.3.2020 klo 12 Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Linnea Karlsson Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistosta.