Hyppää pääsisältöön

Sanna-Kaisa Harjula: Seeprakala on monipuolinen tutkimusmalli tuberkuloosille

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114 ja etäyhteys
9.10.2020 9.00–13.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Sanna-Kaisa Harjula
Diplomi-insinööri Sanna-Kaisa Harjula käyttää väitöskirjassaan seeprakalaa tutkimusmallina tuberkuloosille tarkastellakseen taudinkulkua kudostasolla sekä selvittääkseen taudinkulkuun vaikuttavia geenejä.

Tuberkuloosi on tätä nykyä Suomessa varsin harvinainen tauti. Kuitenkin se aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain yli miljoona kuolemaa. Näin ollen se on kiivaan tutkimuksen kohteena.

Tuberkuloosibakteeri on kautta aikojen onnistunut piiloutumaan ihmisen immuunipuolustukselta ja muuntumaan kohdatessaan lääkkeitä. Toisin sanoen, antibiooteille vastustuskykyiset tuberkuloosikannat ovat yleistymässä eikä käytössä oleva BCG-rokotekaan ehkäise infektiota. Tuberkuloositutkimuksen ongelma onkin ollut löytää tutkimusmalli, joka mallintaisi tuberkuloosin monimuotoisuutta, mutta olisi toimiva myös käytännön toteutuksen ja eettisyyden kannalta. Vuosien saatossa tutkimusmallina yleistynyt seeprakala vastaa näihin haasteisiin. Seeprakalan luontainen taudinaiheuttaja, Mycobacterium marinum, aiheuttaa seeprakalassa kroonisen infektion, jonka on osoitettu monilta osin muistuttavan ihmisen tuberkuloosia.

Väitöskirjassaan Harjula tutkii mykobakteeri-infektion etenemistä seeprakalassa. Väitöskirjan ensimmäinen osa keskittyy tutkimaan kyseisen taudin aiheuttamia kudosmuutoksia histologisin menetelmin. Työssä löydettiin seeprakalan kudoksista tuberkuloosille tunnetusti tyypillisiä rakenteita, granuloomia. Lisäksi havaittiin taudin eri vaiheet, kuten bakteerin leviäminen eri kudoksiin.

Lisäksi väitöskirjatutkimus selvittää eri geenien tehtäviä seeprakalan puolustautuessa mykobakteeri-infektiota vastaan. Erityisesti interleukiini 10 -geeni valittiin tutkimuskohteeksi. Sen vaikutusta mykobakteeri-infektion kulkuun tutkittiin mittaamalla bakteerien ja verisolujen määrää, eri geenien ilmentymistä sekä tekemällä kudosvärjäyksiä. Tulosten perusteella interleukiini 10 -geenin puutos johti tehokkaampaan immuunivasteeseen infektiota vastaan. Nämä tulokset sopivat yhteen muissa eläinmalleissa saatuihin tuloksiin.

Väitöskirjatutkimuksen lopullinen tavoite oli tunnistaa geenejä, joita tarvitaan normaaliin immuunipuolustukseen mykobakteeri-infektiota vastaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi seeprakalan alttiutta mykobakteeri-infektiolle selvitettiin suoran geneettisen seulonnan avulla. Tässä yhteydessä tutkittiin myös kaikkien geenien ilmentymistä mykobakteeri-infektion aikana. Näiden tutkimusten tuloksena tunnistettiin useita geenejä, joilla mahdollisesti on tehtävä immuunipuolustuksessa mykobakteeri-infektiota vastaan. Nämä löydökset antavat pohjaa jatkotutkimuksille. Kaiken kaikkiaan tämän väitöskirjan tulokset vahvistavat edelleen seeprakalan asemaa hyvänä tuberkuloosimallina.

Sanna-Kaisa Harjula on kotoisin Hämeenkyröstä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistolla Kokeellisen immunologian tutkimusryhmässä.

Diplomi-insinööri Sanna-Kaisa Harjulan lasten kokeellisen immunologian ja infektiotautien alaan kuuluva väitöskirja Zebrafish as a Genetic Model to Study Tuberculosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.10.2020 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Annemarie Meijer Leidenin yliopistosta, Alankomaista. Kustoksena toimii professori Mika Rämet Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua vain rajallinen määrä yleisöä.

Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä, Zoom, meeting ID: 631 2795 9395

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1589-4

Valokuva: Jukka Lehtiniemi