Tutkimus

Samaistuminen työyhteisöön vähentää työstressiä koronariskin aikana

Koronasairaala Italiassa/ Kuva: Wikimedia Commons
Lääkärit ja hoitajat joutuivat koville koronapandemian vuoksi. Kuva San Salvatoren sairaalasta Italian Pesarosta, joka oli pahinta koronatartuntojen aluetta keväällä 2020. Kuva: Alberto Giuliani/ Wikimedia Commons
Mahdollisuus samaistua työyhteisöön vähentää tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden stressiä koronariskin aikana.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan korkean infektioriskin organisaatioiden kannattaisi edistää työntekijöidensä kuulumisen kokemusta työyhteisöönsä.

Tutkimuksen tekivät sosiaalipsykologian dosentti, akatemiatutkija Eerika Finell Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Annukka Vainio Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen kohteena oli koronariskin vaikutus stressioireisiin sosiaali- ja terveysalalla. Kesäkuussa 2020 tehtyyn tutkimuskyselyyn vastasi noin 1500 henkilöä, joista lopulliseen analyysiin päätyi 1279 vastaajaa.

Eerika Finell/ Kuva: Jonne Renvall
Eerika Finell tutki työyhteisöön samaistumisen ja koetun koronariskin yhteyttä stressioireisiin sosiaali- ja terveysalalla. Kuva: Jonne Renvall

Yhteisöllisyys auttaa puskuroimaan stressiä  

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti olevansa korkean koronariskin työtehtävissä. Stressioireista kertoivat useimmin ne vastaajat, jotka raportoivat korkeasta infektioriskistä työssään ja joiden työyhteisöön samaistuminen oli alhainen verrattuna muihin vastaajiin.

Kaikkein vähiten stressioireita raportoi ryhmä, jossa korkea työyhteisöön samaistuminen yhdistyi alhaiseen koronariskiin.

Tulokset osoittavat tutkijoiden mukaan sen, että yhteisöllisyys voi toimia sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla puskurina stressiä vastaan erityisesti silloin, kun työntekijät joutuvat kohtaamaan koronan kaltaisia korkeita terveysriskejä.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ryhmään samaistuminen on tärkeä lähde turvallisuuden, tuen ja yhteenkuulumisen kokemukselle. Nyt julkaistu tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, jossa on osoitettu, että se puskuroi koronariskiin liittyvää stressiä työpaikalla.

Vaikutusmahdollisuudet ratkaisevat

Korkea työyhteisöön samaistumisen aste ei tutkijoiden mukaan automaattisesti lisää luottamusta työyhteisön kykyyn selvitä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Tutkijat huomauttavatkin, että tärkeä tekijä on se, onko työntekijöillä tai ryhmän jäsenillä mahdollisuus kontrolloida riskiä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on yleensä vain rajalliset mahdollisuudet kontrolloida vaikkapa suojavarusteisiin liittyviä resursseja, jotka vähentäisivät heidän työssään kohtaamia riskejä.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät työskentelevät usein samoissa organisaatioissa ja instituutioissa osana moniammatillisia työryhmiä eivätkä heidän arvionsa riskeistä, työyhteisöön sitoutumisesta ja stressioireiden esiintyvyydestä poikenneetkaan toisistaan. Sosiaalialan työntekijät olivat kuitenkin vain pieni vähemmistö vastaajien joukossa.

Koronastressi voi johtaa työuupumukseen

Tutkijat varoittavat, että koronariskin ja siihen liittyvän stressin yhteisvaikutus voi johtaa noidankehään, jonka lopputuloksena on uupumus ja loppuunpalaminen.

Työnantajat voisivat tutkijoiden arvion mukaan vahvistaa yhteisöllisyyttä organisaatiossa tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan ryhmän sisällä turvallisella tavalla, oikeudenmukaiseksi koetulla kohtelulla ja kehittämällä keskinäistä luottamusta.

Teksti: Heikki Laurinolli

Eerika Finell, Annukka Vainio: The Combined Effect of Perceived COVID-19 Infection Risk atWork and Identification with Work Community on Psychosocial Wellbeing among Finnish Social Sector and Health Care Workers. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset