Väitös

Saara Markkanen: Jo 2-3-vuotiailla voidaan havaita merkkejä unenaikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista

Saara Markkanen
Satunnainen kuorsaus ei ole harvinainen vaiva lapsuusiässä, ja on normaalia, että lapsi kuorsaa esimerkiksi ylähengitystieinfektioiden aikana. Lapsen jatkuva kuorsaaminen voi kuitenkin olla merkki unenaikaisesta hengityshäiriöstä, joka pitkään jatkuessaan aiheuttaa ongelmia. Unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan muun muassa käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä, kasvojen kasvun ja purennan kehityksen muutoksia sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Saara Markkasen väitöskirja keskittyy 2 – 3-vuotiaiden lasten unenaikaiseen hengityshäiriöön. Aiemmin pelkästään tähän nuoreen ikäryhmään keskittyvää tutkimusta on tehty vähän. Väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) -projektia.

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Oireet ja löydökset eivät kuitenkaan säily samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden vaan ne muuttuvat kasvun myötä. Eri-ikäisten lasten hengityshäiriön erityispiirteet onkin hyvä tuntea, jotta tila voidaan todeta ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

- Tutkimuksissani havaitsin, että jo 2 – 3-vuotiailla unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. Tämä havainto on merkityksellinen, sillä aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä, ja nyt ensimmäisiä muutoksia havaittiin jo varhaisella iällä, Markkanen kertoo.

Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että lapsilla, joilla kuorsauksen lisäksi todettiin obstruktiivinen uniapnea, yönaikainen kokonaiskuorsausaika oli pidempi kuin lapsilla, joilla todettiin ainoastaan kuorsausta. Tätä havaintoa voidaan hyödyntää uusien diagnostiikkatapojen tutkimuksessa ja kehityksessä.

- Kokonaisuudessaan väitöskirja lisää tietoa lasten unenaikaisesta hengityshäiriöstä vähäntutkitussa 2 – 3-vuotiaiden ikäryhmässä. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaankin todeta, että pienten lasten unenaikaiset hengityshäiriöoireet tulee huomioida ja hoitaa, sillä ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutusten ilmaantumisesta havaittiin jo 2 – 3-vuotiailla, Markkanen toteaa.

Saara Markkanen työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Saara Markkasen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Children’s Sleep Disordered Breathing, Tonsil Hypertrophy and Dentofacial Development tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 30.10.2020 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Löppönen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöstilaisuuden yleisömäärää rajoitetaan pandemiatilanteen vuoksi. Tilausuutta voi seurata myös etäyhteydellä. Ilmoittautumiset saara.markkanen [at] tuni.fi.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1695-2

Kuva: Mimi & Nöde Photography