Nykyiset rotavirusrokotteet sisältävät eläviä heikennettyjä rotaviruksia; RotaTeq viittä erilaista ihmisen ja naudan rotavirusten yhdistelmää ja Rotarix yhtä ihmisen rotavirusta. RotaTeq on ollut Suomessa kansallisessa rokotusohjelmassa syyskuusta 2009 lähtien ja rokotekattavuus on ollut korkea, yli 90 prosenttia. Kattavien rokotusten ansiosta rotaviruksen aiheuttamien lasten ripulitautien esiintyvyys on maassamme laskenut merkittävästi.
Vuodesta 2013 lähtien rotavirus on määritelty tartuntalaissa ilmoitettavaksi tartuntataudiksi ja kaikkien terveydenhuollon laboratorioiden on pitänyt lähettää rotaviruspositiiviset näytteet osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kantakokoelmaa.
Lääketieteen lisensiaatti Jukka Markkulan väitöstutkimuksessa tutkittiin kaikkien Suomessa vuosien 2013 ja 2018 välillä kerättyjen rotavirusnäytteiden geeniperimät. Aineisto kerättiin yhteistyössä THL:n kanssa. Lisäksi toteutettiin Espoon, Tampereen ja Turun rokotetutkimusklinikoilla kliininen lääketutkimus, jossa selvitettiin RotaTeq-rokotteen sisältämien rokotetyypin rotavirusten erittymistä ulosteisiin.
Väitöstutkimuksen perusteella rotavirusta esiintyy edelleen erityisesti pienillä lapsilla, mutta tautitapausten lukumäärät ovat huomattavasti pienempiä verrattuna ajanjaksoon ennen rotavirusrokotteen käyttöönottoa. Tutkimuksessa huomattiin myös rotaviruksen aiheuttavan luultua enemmän tautia vanhusväestössä. Kiertävissä kannoissa nähtiin seuranta-aikana merkittäviä muutoksia, joita on aiemmin havaittu muissa samaa rotavirusrokotetta käyttävissä maissa.
Rokotteen sisältämät virukset käyttäytyvät luonnossa kiertävien rotavirusten tapaan, mutta niiden taudinaiheuttamiskykyä on heikennetty. Rokotevirus voi näin ollen myös siirtyä rokotetusta lapsesta ulosteiden välityksellä rokottamattomalle lapselle. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lähes kaikki lapset erittävät rokoteviruksia ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Myös erityksen pituus vaihteli suuresti; osa lapsista ei erittänyt lainkaan, kun taas toisilla rokoteviruksia löydettiin ulostenäytteistä useiden kuukausien ajan. Erityksen pitkällä kestolla ei kuitenkaan havaittu olevan yhteyttä rokotusta seuranneisiin oireisiin tai rokotteen antamaan suojaan. Pitkäkestoinen erityksen havaittiin koostuvan pilkkoutuneen viruksen osista, joilla ei ole kykyä aiheuttaa tautia.
- Lähtökohtaisesti rokotevirusten eritystä voidaan pitää positiivisena ilmiönä, jonka seurauksena myös rokottamattomat lapset voivat saada suojan rotavirusta vastaan, Markkula kertoo.
Tutkimuksen yhteenvetona Markkula toteaa, että Suomessa käytössä oleva rotavirusrokote RotaTeq on säilyttänyt tehonsa erinomaisena lähes vuosikymmenen ajan rokotteen käyttöönoton jälkeen ja nykyisellään tautitaakka on vähäinen. Rotavirustautia ei tämän hetkisillä rotavirusrokotteilla pystytä hävittämään, mutta tautitaakka on kuitenkin hallittavissa.
Jukka Markkula on kotoisin Laviasta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017 ja työskentelee parhaillaan tutkijalääkärinä Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa.
Lääketieteen lisensiaatti Jukka Markkulan virologian alaan kuuluva väitöskirja Rotavirus Vaccination in Finland: Shedding of Vaccine Rotavirus and Effects of Vaccination on Circulating Genotypes and Burden of Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.1.2020 klo 12 alkaen Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii lastentautien professori Hans-Iko Huppertz Göttingenin yliopistosta (Saksa). Kustoksena toimii professori Heikki Hyöty.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1411-8
Kuva: Tommi Turunen